VARSINAIS-SUOMI / MERIMASKU – Harmaakivikirkkoja Suomessa riittää, mutta 1700-luvun tasaristiset puukirkot ovat harvinaisempia. Yksi sellainen löytyy Merimaskusta. Harjun päällä sijaitseva punamullattu ristikirkko hautausmaineen lähellä Kirkonsalmea on erittäin kiinnostava historiallinen kohde.
Kannattaa ajoittaa vierailunsa ajankohtaan, kun kirkon ovet ovat avoinna, niin pääsee ihailemaan tunnelmallisia sisätiloja. Nimittäin Merimaskun kirkkoa pidetäänkin yhtenä Varsinais-Suomen kirkollisista helmistä. Kirkkomaa ja itse kirkko ovat kuin suoraan kauneimmasta postikortista, perinteistä saaristomaisemaa parhaimmillaan.
Merimasku oli aikoinaan oma kunta, mutta se liitettiin Rymättylän ja Velkuan tavoin Naantaliin vuonna 2009. Särkänsalmen sillan kautta on vain kymmenen kilometrin matka Merimaskun kirkonkylälle. Kirkkoa käyttää Merimaskun seurakunta, mutta sen omistaa Naantalin seurakuntayhtymä.
Vuonna 1726 valmistuneen Merimaskun kirkon on rakentanut paikallinen kirkonrakentaja Kaarle Jaakonpoika Killainen, joka on itse haudattu rakentamaansa kirkkoon. Killainen tunnetaan myös Seilin saaren puukirkon rakentajana.
Merimaskun kirkko on rakennettu hirsistä ja katto on päällystetty tervatuilla paanuilla. Välillä katossa on ollut pärekatto, toisinaan peltikatto. Kirkon katto on kaikissa neljässä siivessä yhtä korkea.
Kirkkoa on korjailtu pitkän historiansa aikana useampaan kertaan. Viimeisimmät kirkon kunnostustyöt tehtiin 2020-luvulla. Rahat korjauksiin saatiin myymällä viereinen pappila yksityiselle.
Hautausmaan tunnelman täydentää kirkkopihaa kiertävä punainen hirsiaita katettuine portteineen, 1700-luvulta peräisin olevat puiset kellotapuli ja hautakappeli.
Kirkon sisätiloissa valoisuutta tuo seinien vaalea pystylaudoitus, joka on maalattu taitavasti marmorikuvioinnilla. Valoa tulee runsaasti myös isojen ruutuikkunoiden kautta.
Ristinmuotoisen sisätilojen katto muodostuu tynnyriholveista. Puun oma sävy on jätetty näkyviin. Länsi- ja pohjoisristissä on ylhäällä pienet parvet. Ylös noustaan jyrkkiä portaita pitkin. Sakaristo on sijoitettu yhteen siipeen väliseinän taakse.
Lahjoituksena saatu, apostoliveistoksin koristeltu barokkityylinen saarnastuoli oli jo seurakunnan edellisessä kirkossa. Merimaskun kirkosta löytyy myös perinteinen kaappikello. Parisatavuotinen kello on yhä toimintakuntoinen.
Katosta roikkuva lahjoituksena saatu sotalaivan pienoismalli, kirkko- eli votiivilaiva. Lähes kaikissa rannikkopitäjien kirkoissa on kyseisiä paikallisten merimiesten valmistamia ja heidän lahjoittamia votiivilaivoja. Myös kirkon vanhat metalliset ja kristalliset kynttiläkruunut on saatu lahjoituksina.
Urut ovat melko uudet, vuodelta 1997. Alttarin molemmin puolin on seinässä puulampetit, joissa käsivarren päässä on kynttilä. Ojentuva käsivarsi on vahva jumalallinen vertauskuva.
Merimaskun kirkon eräs erikoisuus on seinällä riippuvat 1700-luvun miekat. Oletetaan, että ne ovat kuuluneet Ruotsin kuninkaan armeijan upseereille. Miekkoja on ollut alun perin neljä. Yksi on varastettu eikä sitä ole saatu takaisin.
Vanhan perinteen mukaisesti kirkon sisätiloihin, lattian alle, haudattiin entisaikoina tärkeitä kyläläisiä ja kartanonomistajia. Tavallisen kansan viimeinen lepopaikka löytyi ulkopuolelta. Viimeiset sisätiloihin haudattiin 1800-luvun alkuvuosina.
Kirkon pääeteiseen sijoitetun jalkapuun kohdalla liki jokainen vierailija pysähtyy ihmettelemään entisaikojen häpeärangaistusta.
Merimaskun historiallinen pieni kirkko peittyy kesäkuukausina puitten lehtien taakse piiloon. Ohi ajaa helposti. Kirkonsalmi ja sen rannalla sijaitseva Rantamakasiini-niminen ravintola vierasvenesatamineen on hyvä maamerkki. Monet kirkossa poikkeavat ovat Saariston Rengastiellä kulkevia, myös pyöräretkeilijöitä.
Kun näkee tien varressa taiteilija Antti Huovisen tekemän lokkiperheen, tietää olevansa lähellä kirkkoa.
MERIMASKUN KIRKKO
Osoite: Killaistentie 3, Merimasku.
