VARSINAIS-SUOMI / MUURLA – Paikallinen lasitehdas lienee se, mikä tulee useimmille ensimmäiseksi mieleen Muurlasta. Yritys toimii yhä edelleen, mutta 1800-luvulla perustettu entinen kunta jäi pahasti vierestä kulkevan moottoritien varjoon.
Vuonna 2009 Muurlan puolentoista tuhannen asukkaan kunnan taival päättyi, kun se monen muun naapurikunnan tavoin liitettiin Salon kaupunkiin. Samalla myös itsenäinen Muurlan seurakunta yhdistyi suureen Salon seurakuntaan. Muurla ehti olla itsenäisenä kuntana 141 vuotta ja itsenäisenä seurakuntana 90 vuotta.
Ylisjärven etelärannalla sijaitseva entinen kunnantalo jouti nuorisotilaksi ja seurakuntatalo myytäväksi. Sen sijaan kunnantaloa vastapäätä kirkonkylän keskellä sijaitseva Muurlan kirkko jatkaa entisellään. Jumalanpalveluksia ja konsertteja järjestetään säännöllisen epäsäännöllisesti.
Hallinnollisista muutoksista huolimatta kyläläisten silmäterä, vuonna 1836 valmistunut Muurlan kirkko, vaikuttaa olevan hyvässä kunnossa. Muurlalaiset ovat tottuneet siihen, että historiallista arvorakennusta on jouduttu kunnostamaan useaan kertaan.
Nykyinen kirkko ei ole ensimmäinen. Samalla paikalla oli alun perin vuonna 1741 rakennettu puinen saarnahuone. Jokaisella puukirkolla on viimeinen käyttöpäivä, näin myös Muurlassa. Kruununvouti Eric Wasz teetätti uuden kirkon suunnitelmat. Niiden pohjalta syntyi suorakaiteen muotoinen ja malliltaan torniton pitkäkirkko.
Ulkopuolelta äkkiseltään katsottuna pieni 250 hengen puukirkko vaikuttaa ristinmuotoiselta, sillä sen verran tilavat ovat eteläpuolen eteinen ja pohjoispuolen sakasti.
Vaikka kirkon runkohuoneen pohjakaava kylkiäisineen on perinteinen, rakennus on ulkopuolelta selkeää 1800-luvun empireä. Kun nykyväristyskin on kartanonkeltainen, muistuttaa Muurlan kirkko saman aikakauden naapurikunnan Suomusjärven kirkkoa. Onpa molemmissa kirkoissa aumakattokin.
Nykyinen kaksinivelinen kellotapuli rakennettiin vuonna 1819. Sitä ennen jouduttiin turvautumaan poikkeuskeinoihin. Muurlan seurakunta sai 1700-luvulla valussa epäonnistuneen kirkonkellon käyttöönsä. Se oli alun perin tarkoitettu Teijon kirkkoon, mutta se kelpasi muurlalaisille epäkelvosta äänestään huolimatta. Kirkonkelloa soitettiin kirkkopihan männynoksaan ripustettuna. Kelottunut puuvanhus, kellomänty, on yhä pystyssä. Itse kello on tallessa Kansallismuseossa.
Useista kunnostustöistä vuoden 1936 korjaukset ovat olleet suurimmat. Muutostöistä vastasi arkkitehti Elsi Borg (1893-1958). Hän oli paljon käytetty asiantuntija 1930-luvulla. Borgin ansiosta Muurlan kirkossa on samanlainen sininen tähtitaivas kuin pari vuotta aikaisemmin entisöidyssä Kuusjoen kirkossakin.
Elsi Borgin kädenjälki näkyy myös alttarin molemmin puolin kuori-ikkunoissa sijaitsevissa lasimaalauksissa. Teokset lahjoittivat opettaja Martta Renvall ja kansanedustaja sekä Helsingin Sanomien ensimmäinen päätoimittaja Heikki Renvall vuonna 1937. Renvallien isä oli arkkipiispa Torsten Thure Renvall.
Vuoden 1936 korjaustöissä tehtiin isoja muutoksia. Uutta maalia laitettiin niin sisä- kuin ulkopintaan. Vuoden 1959 kunnostustöissä kirkon ilmettä palautettiin takaisin lähemmäksi alkuperäisyyttä. Esimerkiksi katto palautettiin takaisin aumakatoksi. Samalla se sain uuden kuparipinnoitteen. Ulkoseinien värikin sai alkuperäisen keltaisen värin.
Alttaritaulun on maalannut Alexandra Frosterus-Såltin vuonna 1897. Hän oli arvostettu suomalainen naismaalari, jonka tekemiä alttaritauluja on useissa Suomen kirkoissa. Frosterus-Såltin olikin eräs 1800-luvun tuotteliaimmista kirkkotaiteilijoistamme. Hänen maalaama alttaritaulu löytyy muun muassa Särkisalon ja Kuusjoen kirkoista.
Kannattaa tutustua myös uuteen hautausmaahan, joka perustettiin kirkkoa vastapäätä tien toiselle puolelle. Muurlan, kuten niin monen muunkin hautausmaan sankaripatsaan on suunnitellut vehmaalainen kuvanveistäjä Jussi Vikainen. Muurlan sankaripatsas on eräs Vikaisen parhaimpia.
MUURLAN KIRKKO
Osoite: Muurlantie 347, Salo.
LUE MYÖS: Muurlan kotiseutumuseo oli aikoinaan ison perheen pieni koti
LUE MYÖS: Viljo Hurmeen ateljeekoti tuo tuulahduksen 1950-luvun tyyliin sisustetusta taiteilijakodista
