VIRO / TALLINNA – Tallinnan 1200-luvulla pystytettyjen kaupunginmuurien lisäksi rakennettiin multavallit vallihautoineen. Muurin kokonaispituus oli 2,5 km. Siitä on säilynyt kaksi kolmannesta. Aseiden kehittyessä puolustustornien muoto muuttui nelikulmaisesta pyöreäksi. Kun tuliaseet tulivat käyttöön, torneista tuli vielä tilavampia ja hevosenkengänmallisia.
Tallinnan torneista on säilynyt 26 nykypäivään. Tunnetuimmat ovat Kiek in de kök, Pitkä Hermanni ja Paksu Margareetta. Jälkimmäisessä sijaitsee meriaiheinen museo.
Viron merimuseo perustettiin Tallinnaan entisten kapteenien ja merimiesten toimesta vuonna 1935. Museo on sijainnut 1980-luvun alusta lähtien Paksu Margareeta -tykkitornissa.
Nykyinen merimuseo on käynyt läpi perusteellisen uudistuksen. Vanhasta jäi jäljelle vain ulkoseinät. Museo ei ole pelkästään vain uudistunut, vaan se on myös laajentunut. Uutta tilaa on saatu Rantaportin puolelta ja tykkitornin alla olevasta tilasta.
Lopputulos on hämmästyttävä, sillä lähes 500 vuotta vanha torni on ollut arkkitehtonisesti melkoinen haaste. Ei ole nimittäin ollut kovin helppoa muuttaa historiallista rakennusta esteettömäksi. Muutostöissä on otettu huomioon näkö-, kuulo- ja liikuntarajoitteiset vierailijat. Paksun Margaretan tykkitorni on ainut Tallinnan vanhoista torneista, johon on rakennettu hissi.
Haasteellisista muutoksista on ollut myös se hyöty, kun rakennustöiden yhteydessä paljastui arkeologisia löytöjä. Ne toivat lisätietoa Tallinnan keskiaikaisesta historiasta. Tornin kattotasanteen kesäkahvilasta avautuu nyt hieno näköala yli Tallinnan kattojen. Myös Paksun Margareetan yhteydessä oleva Suuri rantaportti kunnostettiin täysin.
Tärkeä osa museon uudistusta on nykytekniikan hyödyntäminen. Digitaalisten ratkaisujen avulla näyttelyyn voi tutustua myös niin sanotun lisätyn todellisuuden avulla. Tarvittavaa älylaitetta voi lainata paikan päällä ilman lisämaksua. Museossa on otettu huomioon erityisesti lapset erilaisilla interaktiivisilla ja käsin kosketeltavilla kohteilla.
Museokierros alkaa talon kellarikerroksesta. Samalla, kun noustaan ylöspäin, siirrytään ajallisesti virolaisen merenkulun alkuajoista kohti nykyaikaa. Aloitetaan purjelaivojen aikakaudesta ja edetään kerros kerrokselta höyrylaivojen kautta nykyaikaisten moottorialusten aikaan.
Merimuseon historiallisesti merkittävin kohde on Viron vanhin laivahylky. 700-vuotiaan koggilaivan jäänteet tulivat sattumalta esiin Kadriorgin alueelta kerrostalojen rakentamisen yhteydessä vuonna 2015. Koggi oli Hansa-ajan käyttöön otettu tasapohjainen purjealustyyppi, joka oli suunniteltu Itämeren rahtiliikenteeseen. Alus pystyi kuljettamaan suurempia tavaramääriä kuin aikaisemmin.
Merimuseossa koggilaiva on ripustettu kattoon, joten sitä pääsee ihailemaan eri puolilta. Esillä on myös laivasta löydettyä esineistöä, kuten työkaluja, tynnyreitä, astioita, jalkineita ja muita asusteita. Vastaavaa esineistöä ei ole löydetty museon mukaan mistään muualta saman tyyppisestä hylystä Euroopassa.
Oleellinen osa museon monipuolisesta annista on laivojen tarkat pienoismallit, joita on esillä kymmenittäin. Osan niistä on rakentanut alan huippu, ahvenanmaalainen pienoismallirakentaja Håkan Lindbergh.
Museon opastaulut ovat viroksi, venäjäksi ja englanniksi, mutta ääniopastuksen saa myös suomen kielellä.
Merimuseo avasi vuonna 2012 toisen näyttelytilansa Lentosatamassa.
VIRON MERIMUSEO / PAKSU MARGAREETTA
Osoite: Pikk 70, Tallinna.
