POHJA / UUSIMAA – VALMIS KESÄÄN 2036 MENNESSÄ. Kuninkaantie, Suuri Rantatie, Vanha Postitie, Alinen Viipurintie…Vanha postireitti Norjan Bergenistä Tukholman kautta Turkuun ja edelleen Etelä-Suomen halki Viipuriin sekä lopulta Pietariin oli tärkeä entisaikojen matkustusreitti. Uudellamaalla sijaitseva Pohja sijaitsi oman aikakauden ”ruuhkaisen” valtaväylän varrella.
Nykymatkailijoiden suosiossa olevat Billnäs, Fiskars ja Antskog ovat entisen Pohjan kunnan tunnettuja ruukkikyliä. Sen sijaan Pohjan keskiaikainen Pyhän Marian kirkko jää monelta vähemmälle huomiolle. Mikäli ovet ovat avoinna, niin vanhassa kivikirkossa kannattaa vierailla.
Tarjolla on, ei pelkästään Pohjan seudun historiaa, vaan myös tarinoita, jotka liittyvät koko Suomen historialliseen menneisyyteen.
Eräs mielenkiintoinen yksityiskohta löytyy jo Pohjan kirkon hautausmaalta. Siellä on tunnetun ruukinomistajasuvun von Julinin sukuhauta, vaatimattomalta vaikuttava hautakappeli.
Tänne on haudattu muun muassa Hedvig Charlotta Héléne von Julin (1842-1881), joka oli marsalkka Carl Gustav Mannerheimin äiti. Helene Mannerheim oli Fiskarsissakin vaikuttaneen ruukinpatruuna, teollisuusmies ja apteekkari John Jacob von Julinin tytär.
Hyvin hoidetulla hautausmaalla on kymmeniä valurautaisia hautamuistomerkkejä, jotka on tietysti valettu paikallisissa rautaruukeissa. Kaksikerroksinen kivestä ja puusta tehty tapuli on rakennettu vuonna 1827.
Pyhä Marialle omistettu harmaagraniittinen kirkko rakennettiin vuosina 1460-1480, eli se on eräs maamme vanhimmista kivikirkoistamme. Täälläkin samalla paikalla oli aikaisemmin puretuksi tullut puukirkko. Osa sen hirsistä tiedetään käytetyn uuden kivikirkon kattorakenteissa. Edellisten puukirkkojen määrästä ei ole varmuutta. Mahdollisesti puukirkkosukupolvia on ollut useampikin.
Keskiaikaisista kivikirkoista kiinnostuneille Pohjan kirkon sisätiloissa on erikoinen yllätys.
Suomessa ei ole säilynyt toista kivikirkkoa, joka olisi epäsymmetrisesti kaksilaivainen niin, että pohjoispuoli on paljon kapeampi kuin etelänpuoleinen varsinainen kirkkosali. Ei ole tiedossa, miksi tällaiseen erikoiseen pohjaratkaisuun on päädytty, vieläpä ilmeisesti kesken rakennustöiden.
Holveja kannattavat pilarit olivat alun perin neliskanttisia, mutta ne viistettiin myöhemmin kahdeksankulmaisiksi. Isommassa etelälaivassa on 12-jakoisia tähtiholveja, mutta pohjoislaivassa riittää ristiholvit. Istumaan mahtuu noin 300 henkilöä.
Koska Pohjan kirkko on vuosisatoja vanha, on rakennuksessa, niin ulkoa kuin sisälläkin, eri aikakausien kerrostumia. Kirkko on kuitenkin säilyttänyt melko hyvin keskiaikaisen rakenteensa ja tunnelmansa, mutta esimerkiksi länsipäädyn tiilestä rakennettu kookas eteinen on 1800-luvun puolestavälistä. Se valkoisiksi rapattuine seinineen eroaa tyyliltään kirkon harmaakivisestä ulkokuoresta, jonka paksuus on parisen metriä.
Kirkon vanhin Robert Ekmanin (1808-1873) vuonna 1849 maalaama alttaritaulu on yhä nähtävänä, sillä se siirrettiin pois alkuperäiseltä paikaltaan pohjoiselle seinälle. Tilalle tuli värikäs lasimaalaus. Erikoinen ratkaisu, sillä Ekman oli eräs maamme tunnetuimpia 1850-luvun kuvataiteilijoitamme. Muun muassa Turun tuomiokirkon kuoriosan suuritöiset ja näyttävät freskot ovat Ekmanin tekemät.
Pohjan kirkon kuori-ikkunan lasimaalauksen Jeesuksen vuorisaarna on tehnyt kuvataiteilija Kitty Liljequist-Krogius (1914-2004). Paikallisten lahjoittama teos paljastettiin vuonna 1952. Kuoriseinän vihkiristit ovat yhtä vanhoja kuin kirkkokin.
Pohjoisseinällä on kolme vanhaa lasimaalausta, joihin on ikuistettu paikallisia aatelissukuja. Kirkon seinillä on toistakymmentä 1600-luvun aatelisten vaakunoita. Useat heistä haudattiin kirkon lattian alle. Eteishuoneessa on yhä nähtävänä Gennäsin kartanonisäntä Nils Boijen ja hänen puolisonta Brita Kristerintytär Hornin hautakivi 1500-luvun lopulta.
Vanhoja ovat myös kirkon keskiaikaiset puuveistokset. Niistä vanhin alttarin vieressä sijaitseva, Neitsyt Mariaa ja Jeesus-lasta esittävä puuveistos, on 1300-luvulta. Värit ovat ajan saatossa haalistuneet. Veistos on ollut jo edeltävässä puukirkossa. Lähes yhtä vanha on pietá-veistos, jossa Neitsyt Maria pitää sylissään ristillä kuollutta Jeesusta. Säilyneitä keskiajalta peräisin olevia puuveistoksia onkin useita. Kaksi krusifiksiakin on tallessa.
Uskonpudistuksen jälkeen maamme kirkoista katosi useita arvokkaita esineitä. Näin myös Pohjan kirkossa, mutta täällä keskiaikainen ehtoollismalja on säilynyt.
Vanhoista 1800-luvun uruista on jäljellä enää urkuparvella fasadi. Nykyiset Kangasalan urkutehtaan valmistamat urut vuodelta 1975 on sijoitettu lähelle alttaria. Lahjoituksena saatu apostolien kuvilla koristeltu 1600-luvun saarnastuoli siirrettiin välillä varastoon, mutta tuotiin kunnostettuna takaisin. Lisää apostolien veistoskuvia löytyy vanhan urkuparven etuosasta.
Löytyypä kirkosta yksi votiivilaivakin, tosin se on varsin uusi. Laiva on paikallisen Karl Immosen rakentama ja kirkolle vuonna 1991 lahjoittama.
Pohjan kunta ja Karjaan sekä Tammisaaren kaupungit lakkautettiin vuonna 2009 ja muodostettiin uusi Raaseporin kaupunki. Samalla syntyi myös Raaseporin suomalainen seurakunta. Ekenäsnejdens svenska församling on ruotsinkielinen seurakunta Raaseporissa.
POHJAN KIRKKO
Osoite: Vanha Turuntie 79, Pohjankuru, Pohja (Raasepori).
