POHJASLAHTI / PIRKANMAA – Pohjaslahden lakkautettu kunta sijaitsee keskellä ei mitään, ainakin satunnaisen vierailijan, ulkopaikkakuntalaisen mielestä. Syrjäinen sijainti oli juuri se syy, miksi Pohjaslahden asukkaat halusivat oman kirkon.
Matka lähimpään kirkkoon oli pitkä ja matkanteko oli 100 vuotta sitten vaivalloista. Ennen omaa kirkkoa Pohjaslahden asukkaat kävivät Ruoveden kirkossa. Kesällä matkantekoon tuli helpotusta, kun laivoilla pääsi paikasta toiseen. Osa kulki kirkolle itse soutaen.
Pohjaslahdesta tuli hallinnollisesti itsenäinen kunta vuonna 1941, mutta ero Ruoveden emäseurakunnasta omaksi kappeliseurakunnaksi tapahtui jo paljon aikaisemmin, vuonna 1927. Jälkimmäinen johti nopeasti oman kirkon rakentamiseen.
Ruovedellä syntyneen arkkitehti Kauno Kallion (1877-1966) suunnittelema Pohjaslahden kirkko valmistui vuonna 1931. Se sijaitsee hieman syrjässä kylän keskustasta. Hautausmaa-alue on erikseen pien matkan päässä kirkolta.
1900-luvun alku oli arkkitehtuurissa suurten mullistusten aikaa. 1800-luvun lopulla rakennettiin vielä uusgoottilaisia kirkkoja, kunnes jugendin koristeellisuus tuli muotiin. Jugendin suosio kesti vain lyhyen aikaa, kun arkkitehtuuri vaihtui päinvastaiseksi. Klassismi oli Suomen itsenäistymisen aikakaudella vallitseva tyylisuunta. Vaikutteita haettiin Italiasta asti.
Useimmat 1920- ja 1930 -luvuilla valmistuneet kirkot Suomessa Pohjaslahden kirkon tavoin edustavat vähäeleistä klassismia. Ne, jotka pitivät silloin perinteisestä kirkkoarkkitehtuurista, nyrpistivät nenäänsä uudelle suuntaukselle. Pohjaslahden kirkon tunnistaa kirkoksi katolla olevasta vaatimattomasta rististä.
Arkkitehti Kallion suunnittelema pitkäkirkko muurattiin tiilestä ja lopuksi rapattiin sileäksi sekä sisältä että ulkoa. Runkohuoneen päätyyn tuli viistolappeisena portaittain kapeneva torni. 1930-luvun kirkot eivät ole pelkästään kirkkoja, vaan arkkitehdit suunnittelivat tilat monikäyttöisiksi. Esimerkiksi Pohjaslahden kirkontornissa on tilat kirkonkellojen ohella myös seurakuntasalille ja kerhotiloille sekä kirkkosaliin avautuvalle lehterille.
Sisätilojen koristelusta vastasi koristemaalari Urho Lehtinen (1887-1982), jolle kirkkojen koristukset ja kirkkomaalaukset olivat vain osa laajaa tuotantoa. Hän ehti kuitenkin uransa aikana jättämään kädenjälkensä kymmeniin maamme kirkkoihin maalaten alttaritauluja, koristesommitelmia ja lasimaalauksia. Pohjaslahden alttaritaulun Jeesus opetuslapsineen Getsemanessa Urho Lehtinen sai valmiiksi vuonna 1932.
Kirkkolain mukaan kaikki ennen vuotta 1917 rakennetut evankelisluterilaiset kirkolliset rakennukset sisustuksineen ja taideteoksineen ovat suojeltuja. Myös vuoden 1917 jälkeen rakennetut kirkot voidaan erikseen suojella. Suojelusta kirkkolailla päättää Kirkkohallitus. Pohjaslahden kirkko suojeltiin vuonna 2003.
Pohjaslahden kunta lakkasi olemasta vuonna 1973, kun kaksi kolmannesta siitä liitettiin Vilppulan kuntaan ja yksi kolmannes Virtain kuntaan. Nykyään Pohjaslahden alue kuuluu Mänttä-Vilppulan kaupunkiin ja kirkkoon kuuluvat Pohjaslahden asukkaat Mänttä-Vilppulan seurakuntaan.
POHJASLAHDEN KIRKKO
Osoite: Pajamäentie 32, Pohjaslahti (Mänttä-Vilppula).
