VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Raision kaupungin vaakunassa hevosella ratsastava Pyhä Martti on leikkaamassa miekallaan kappaletta viitastaan. Kyseessä on alun perin roomalainen sotilas Martinus Toursilainen, köyhien ja vaivaisten suojelija. Hän luovuttaa puolet viitastaan kerjäläiselle.
Marttilan kunta on saanut nimensä Pyhän Martin mukaan. Marttilankin vaakunassa on kuvattu kerjäläisten auttaja leikkaamassa viittaansa. Avuntarvitsija on myös ikuistettu Marttilan vaakunaan.
Suositusta Martista tuli keskiajalla Raision suojeluspyhimys ja paikkakunnan harmaakivikirkko on nimetty hänen mukaansa.
Raision kirkko on eräs Suomen vanhimmista. Kirkko valmistui 1300-luvun alkuvuosina, todennäköisesti vuonna 1305. Myös myöhempää ajankohtaa on pidetty mahdollisena.
Tunnetun tarinan mukaan Raision kirkon rakensivat kaksi jättiläistä Killi ja Nalli. Kirkon papin kanssa tuli riitaa maksuista. Niinpä Killi päätti hajottaa kirkon isolla kivenlohkareella. Ohi meni. Murikka päätyi Ruissalon edustalle. Nykysukupolvi kutsuu kiveä Kukkarokiveksi.
Raision kirkossa esillä olevista historiallisista nähtävyyksistä merkittävimmät ovat kaksi suurikokoista kivilaattaa. Ne löydettiin 1960-luvun lopulla tehdyissä kirkon kunnostustöissä. Hautakivet olivat toimineet vuosisatojen ajan kirkon kynnyskivinä. Niiden oletetaan olevan 1100- ja 1200 -luvuilta.
Kirkon ulkonäkö on pysynyt lähes samanlaisena aina keskiajalta lähtien, mutta sisätiloissa on tapahtunut isoja muutoksia. Kirkkoa on peruskorjattu useita kertoja. 1960-luvun muutostöissä sisätiloja nykyaikaistettiin isosti.
Muun muassa seinien maalauksia ja parvi poistettiin, penkit uusittiin, sisääntulo muutettiin kirkon länsipäätyyn. Puisen alttarin tilalle tuli uusi Gotlannin kalkkikivestä tehty alttari.
Alttarin ylle aukaistiin vanha keskiaikainen ikkuna-aukko. Sitä peittää taiteilija ja pastori Hannu Konolan värikäs lasimaalaus. Siihenkin on ikuistettu Pyhä Martti. Kirkon ikkunaukoissa oli jo keskiajalla lasimaalauksia, mutta alkuperäiset on siirretty Kansallismuseoon säilytettäviksi.
Parvi poistettiin ja samalla parven etulevyihin maalatut kuudentoista profeetan kuvat poistettiin, mutta ne ovat yhä kirkossa nähtävissä.
1980-luvun lopun muutostöissä kirkkoon saatiin uusi eteistila, kun tornin alaosa suljettiin ovilla. Urkuparvi rakennettiin uudestaan ja urut uudistettiin sekä siirrettiin takaisin parvelle.
Lopputuloksena on ollut alkuperäisen lähes täydellinen vastakohta: väritykseltään mustavalkoinen, nykyaikainen ilme.
Vaikka paljon uutta on tehty, löytyy Raision kirkosta vanhaakin. Kuoriosan kirkkosalista erottava, kattoon kiinnitetty krusifiksi lienee yhtä vanha kuin kirkkokin.
Alttarin tamminen ehtoollisvälinekaappi on keskiajalta. Kaappikello ja kirkkolaiva ovat 1700-luvun lopulta.
Keskiaikaisen, kahdeksankulmaisen tornitelineen sisällä on rippikello. Sitä käytettiin merkiksi seurakuntalaisille palveluksen tietyistä kohdista, jotta he osasivat osoittaa kunnioitusta oikeissa kohdissa. Useimmat seurakuntalaiset eivät myöskään ymmärtäneet pappien latinankielistä puhetta. Kellonsoitolla saatettiin myös herättää nukahtamaan päässeitä seurakuntalaisia.
Kirkon eteisessä on 1800-luvun vaivaisukko, ei kuitenkaan perinteinen puupatsas, vaan niin sanottu vaivaisukkotukki. Sen avulla kerättiin rahaa seurakunnan avustustyöhön. Vaivaisukko siirrettiin 1990-luvulla nykyiseen paikkaan.
Kirkkomaalla on Huhkon kartanon isännän, Turun akatemian professorin Johan Bilmarkin hautamonumentti vuodelta 1803. Sen sanotaan olevan Suomen ensimmäinen julkisin varoin pystytetty muistomerkki. Läheltä hautausmaa löytyy myös Harri Kivijärven teos kahdesta kirkonrakentajasta Killistä ja Nallista.
Raision kirkosta on tehty myös hieno kolmiulotteinen esittelyvideo.
RAISION KIRKKO
Osoite: Kirkkotie 2, Raisio.
