Vuosien saatossa olemme pääkaupunkiseudulla aina kilpailleet jopa kissanäyttelyiden kanssa.
Näin totesi SSV:n nokkamies Kurt Westerlund kymmenen vuotta sitten Helsingin Sanomien haastattelussa. Pitkän linjan lajivaikuttaja tiedosti, miten useat muut urheilulajit ja kulttuuritapahtumat kilpailevat ihmisten vapaa-ajasta.
Helsingin Sanomat julkaisi samassa yhteydessä miesten Salibandyliigan ja eri joukkueiden yleisökeskiarvot. Nyt eletään vuonna 2025 ja pelataan F-liigaa, mutta perusasiat ja yleisömäärätkään eivät ole Kurren ajoista muuttuneet.
Westerlund talousihmisenä ja itsekin lippuluukulla tikettejä myyneenä tiedosti, että pääsylipun ostaneet takaavat lopulta seuran olemassaolon ja lajin uskottavuuden.
Hikisiä ylävitosia pelaajilta ei saa kotisohvalla. (Urheilusanomien toimittaja Harri Pirinen)
Verta, hikeä ja kyyneleitä – kolme hyvää syytä mennä urheilukatsomoon. Urheilu tarjoaa paikan päällä elämyksiä, niinpä pääsylipun ostanut yleisö haluaa lipulleen vastinetta. Itse peli on se, joka loppujen lopuksi määrittää kaiken. Niinpä salibandyväenkin kannattaisi tiirailla sählykuplan ulkopuolelle – sinne, missä olisi suuri yleisö.
Porilainen divarijoukkue FBT Karhut on tällä kaudella tuplannut yleisökeskiarvonsa. Seura on tavoittanut uutta yleisöä sählykuplan ulkopuolelta. Kun ottelutapahtuma on laadukas ja kaukalossa oman kylän pojat pelaavat vauhdikasta salibandyä, satunnainen ensikertalainen on Porissa saatu houkuteltua lehtereille uudestaan.
Aina, kun tapahtumaan myydään pääsylippu, pelataan yleisölle.
Se on kaikista suurin kunnioitus vastustajalle ja paikalle tulleelle yleisölle sekä ottelutapahtuman järjestäjille, että laitat kaikkesi peliin, mitä sinulla on annettavaa, ihan sama mikä on tilanne (Varsinais-Suomen paras valmentaja, Suomen mestari Olli Kuoksa, Hurrikaani Loimaa)
Lähes jokainen palloilulaji on päivittänyt omia sääntöjään saadakseen lajin vauhdikkaammaksi ja yleisöystävällisemmäksi.
Jenkeissä on aina ymmärretty esimerkiksi koripallossa, että lajia pelataan pääsylipun ostaneelle yleisölle. Pelin pitää olla vauhdikasta. Niinpä pelaaja saa pitää palloa käsissään enintään viiden sekunnin ajan. Pallo on tuotava keskirajan yli kahdeksassa sekunnissa ja joukkueen on yritettävä koriinheittoa 24 sekunnissa pallon haltuunotosta. Kolmen pisteen heitto on ollut jo vuosia voimassa jne.
Lentopallossa on tehty ehkä eniten radikaaleja sääntömuutoksia. Pistelasku on muuttunut. Palloa saa jopa pelata kaikilla ruumiinosilla, vaikka potkaisemalla pallon takaisin kentälle katsomon puolelta. Liberosta tehtiin puolustuspelaamisen erikoispelaaja jne.
Kotimaisessa lajissa sääntömuutokset on helpompi tehdä kuin kansainvälisissä lajeissa. Lähtökohta pesäpallonkin sääntömuutoksissa on pelin kiinnostavuuden lisääminen. Erikoisroolien ansiosta jokeripelaajista on tullut pesäpallon seuratuimpia pelaajia. Lisää mielenkiintoa saatiin, kun mukaan tulivat supervuoropari ja kotiutuskilpailu jne.
Lätkästä poistettiin kahden viivan syöttö. Pitkässä kiekossa (hybridipitkä), jos hyökkääjä on edellä, pitkää ei tuomita. Ennen tuli aina pelikatko, jos syntyi ruuhka. Nykyään annetaan pelin jatkua. Jääkiekossa voidaankin pelata pitkät tovit ilman pelikatkoja.
Jopa konservatiivisessa jalkapallossa on uskallettu tehdä isoja uudistuksia. Esimerkiksi pelin luonne ja taktiikka muuttuivat oleellisesti, kun maalivahdille palauttaminen (käsiin) kiellettiin. Maalivahdista tuli samalla jalalla pelaava ylimääräinen kenttäpelaaja.
Muista lajeista eräs poikkeus on salibandy.
Vaikka salibandyllä on lajina ikää jo liki 50 vuotta, niin lajin sääntömuutokset ovat olleet kosmeettisia. Samoilla säännöillä mennään kuin aikoinaan vienolat ja perttilät pelasivat letkuvarsillaan parketilla. Salibandyssä jalkasyötön salliminenkin kuulostaa radikaalilta muutokselta.
Jos salibandy haluaa siirtyä kohti ammattilaisuutta, tai edes puoliammattilaisuutta, siihen tarvitaan huomattavasti enemmän pääsylipun ostanutta yleisöä katsomoihin. Ensimmäiseksi pitää päästä eroon mielikuvasta, että salibandy on tylsä peli.
Se edellyttää pohtimista, onko vauhdikkaassa lajissa kaikki nykysäännöt sittenkään ajan tasalla – siitäkin huolimatta, että lajifriikit nousevat heti vastarintaan.
Tämä on meidän peli. Ulkopuolisten mielipidettä ei tarvitse ottaa huomioon!
