SATAKUNTA / KODISJOKI – Seppä Isak Grundström lepää vaimonsa kanssa Kodisjoen hautausmaalla. Käsistään poikkeuksellisen taitavan kyläsepän perintö on kuitenkin yhä aistittavissa museotorpassa, joka kantaa hänen nimeään.
Paljon on kuitenkin ehtinyt tapahtua Grundströmin ajoista. Torppa on muuttanut muotoaan uusien omistajien toimesta. Pihapiirin alkuperäiset rakennukset, kuten navetta, talli ja puuliiteri, ovat lahonneet pois. Turvallisuussyistä etäämmällä päärakennuksesta sijainnut Isakin sepänpaja on sekin jo poissa. Nykyiset lahjoituksina saadut piharakennukset on myöhemmin tuotu muualta.
Isakin torppa on alun perin rakennettu 1800-luvun puolessavälissä. Aluksi perheellä oli käytössään vain yksi isoista hirsistä tehty tupa. Kun lapsia alkoi tulla lisää, tuli tarve laajentaa rakennusta tuomalla muualta kaksi pientä huonetta käsittävä rakennus vanhan jatkeeksi.
Seppä Grundströmin valmistamat esineet olivat, eivät pelkästään laadukkaita, vaan myös koristeellisia. Miehessä oli paljon taiteilijan vikaa. Taotuissa työkaluissa oli aina taiteilijasepän tunnus: viisi pistettä puolikuun muodossa ja keskellä isompi piste.
Isakin jälkeen torpassa asui vielä yksi hänen pojistaan. Hänen jälkeensä omistajat ovat vaihtuneet useampaan kertaan. Tovin torppa ehti olla myös Karjalasta tulleiden evakkojen käytössä. Viimeisimmät asukkaat olivat Toivo ja Taimi Laihonen. Vuoden 1973 jälkeen torppa oli pitkään tyhjänä, kunnes Kodisjoen kunta osti sen museotoimintaa varten.
Sepän torppa kunnostettiin talkootyöllä. Vanha hella ja uuni purettiin ja tehtiin uudestaan. Seinät tapetoitiin, torpan katto ja ikkunat uusittiin. Torpasta tuli tärkeä kuntalaisten kokoontumispaikka ja monien näyttelyiden pitopaikka. Torpan yhteen kamariin sijoitettiin kodisjokelaisen kenkäsuutari Arvi Vaakulan täydellinen verstas. Uusi sepänpajankin on ilmestynyt pihapiiriin.
SEPÄN TORPPA
Osoite: Kodisjoentie 1499, Kodisjoki (Rauma).
LUE MYÖS: Kodisjoen kotiseutumuseo on maamme pienempiä, mutta ei vähäpätöisin
LUE MYÖS: Väinö Ylenin kotimuseo on hyvä esimerkki taiteilijan hulvattomasta mielikuvituksesta