SNAPPERTUNA / UUSIMAA – Snappertuna tunnetaan parhaiten Raaseporin linnan raunioista. Linna rakennettiin alun perin 1300-luvulla saarelle. Nyt rauniot ovat korkean kallion päällä. Raaseporin linna oli aikoinaan läntisen Uudenmaan tärkeä sotilaallinen ja hallinnollinen keskus.
Raunioilta johtaa metsäinen Rakkauden polku lähellä sijaitsevaan Snappertunan talomuseoon, Forngårdeniin. Lähellä sijaitsee myös Snappertunan vanha puukirkko 1600-luvun lopulta.
Snappertunan keltaiseksi maalattu ristikirkko valmistui vuonna 1689 ja se on yhä edelleen käytössä. Kirkko onkin eräs maamme vanhimmista yhä toiminnassa olevista puukirkoistamme, joskin sitäkin on kunnostettu ja muutettu useampaan kertaan.
Jokaisella kirkolla on omat erikoispiirteensä, niin myös Snappertunan pienellä puukirkolla.
Gustav Graan oli paikallinen harrastetaiteilija, mutta myös kirkon vahtimestari, lukkari. Hän koristeli saarnastuolin, länsi- ja pohjoislehterit tekemillään maalauksillaan 1700-luvun alussa. Lännen puolelle tulivat apostolien kuvat ja pohjoisen puolelle monelle tuttuja hahmoja historiankirjoista: uskonpuhdistajat Martti Luther ja Philip Melanchthon, roviolla poltettu tshekki Jan Hus sekä firenzeläinen Savonarola. Mukaan on päässyt myös Neitsyt Maria.
Myöhemmin rakennetulla eteläisellä lehterillä on myös maalaus, ei lukkari Graanin, vaan paikallisen taiteilija Camilla Holmbergin maalaama teos vuodelta 2003.
Graanin tekemät teokset jäivät myöhemmin uusien maalikerrosten alle ja ne tyystin unohdettiin. Kirkkoa on kunnostettu useampaan kertaan ja näin sattumalta löydettiin Graanin tekemät maalaukset. Ne päätettiin ottaa uudestaan esille.
Kirkon Kristusta esittävä maalaus on vanha ja sen alkuperä on hämärän peitossa. Osa olettaa, että se on flaamilaisen taiteilijan 1500-luvun työ tai ehkä se on vain myöhemmin tehty kopio. Maalauksen lahjoittaja ainakin tiedetään. Hän oli paikallinen liikemies Ernst Willberg, joka lahjoitti teoksen kirkkoon 1950-luvun alussa.
Willberg oli ristiriitainen henkilö, joka osallistui myös laittomaan toimintaan sodan jälkeisinä vuosina. Willberg haastettiin oikeuteen vuonna 1954, mutta hän ehti paeta ulkomaille palaamatta koskaan Suomeen. Willberg omisti maatilan Snappertunassa. Tila laitettiin myyntikieltoon ja hänen omaisuus takavarikoitiin valtiolle.
Kirkkoon lahjoitetuista esineistä eräs erikoisimmista on seinälle ripustettu kynttiläkruunu. Kerrotaan, että sen tekijä oli paikallinen seppä, joka hyvitti kynttiläkruunulla tekosiaan. Mies oli varastanut hirsiä, jotka oli tarkoitettu kirkon rakentamiseen.
Hillityn värein maalattuun sisätilaan tuo ilmeikkyyttä katorajan värikäs koristenauha – samalla tavoin kuin Mustion kirkossa. Kuorin värilliset ikkunaruudut tuovat myös oman lisävärin. 1800-luvun ristiinnaulittua esittävän alttaritaulun on maalannut ruotsalaissyntyinen taidemaalari Johan Lind (1793-1865).
Suomen kirkoissa useimmissa on kotimaassa valmistetut urut, vaikka ammattitaitoisia urkujen tekijöitä on ollut harvassa. Niinpä samat muutamat tekijät toistuvat maamme eri kirkoissa. Snappertunan kirkko on poikkeus, sillä urkujen tekijä oli tallinnalainen Gustav Normann (1821-1893). Hän oli Viron puolella tunnettu urkumestari, mutta Suomen puolella oli vain muutama kirkko, jossa on ollut Normannin tekemät urut. Snappertunan vuoden 1884 kirkon urut ovat vieläpä toimintakuntoiset.
Paikallinen rakennusmestari Anders Takolander (1758-1797) mainitaan Snappertunan vuonna 1776 valmistuneen sipulikupolisen kellotapulin rakentajaksi. Naapurikylän Mustion kirkon kellotapuli on myös rakennettu Takolanderin valvoessa töitä.
Kirkkomaalta löytyy 32 sankarivainajan viimeinen leposija. Muistomerkin ja sankarihautausmaan on suunnitellut arkkitehti Arne Rancken (1880-1954). Hänet muistetaan sankarimuistomerkkien ohella myös usean kuntavaakunan suunnittelijana. Rancken vastasi myös joidenkin kirkkojen korjaus- ja restaurointitöistä.
Snappertunan puukirkko on kaunis, mutta sitä on myös koko kirkonmäki pappiloineen. Kylän vanha 1900-luvun alun rakennuskanta on säilynyt hyvin jälkipolville. Snappertuna oli aluksi Karjaan kappeliseurakunta, kunnes itsenäistyi omaksi seurakunnaksi vuonna 1928. Vuonna 1977 kunta lakkasi olemasta, kun se liitettiin suurimmaksi osaksi Tammisaareen. Vuodesta 2009 lähtien Snappertuna on ollut osa Raaseporin kaupunkia ja Raaseporin seurakuntaa.
SNAPPERTUNAN KIRKKO
Osoite: Snappertunan kirkkotie 94, Snappertuna (Raasepori).
