ETELÄ-POHJANMAA / KORTESJÄRVI – Täällä ollaan kaukana isoista asutuskeskuksista ja syrjässä valtateiltä. Ei ole sattumaa, että Kortesjärven kirkonkylällä on eräs harvinainen museo, Suomen jääkärimuseo.
Etelä-Pohjanmaa oli hyvin edustettuna, mutta Kortesjärveltä lähti mukaan jääkäriliikkeeseen poikkeuksellisen monta, 39 paikkakunnan nuorta miestä. Se oli asukaslukuun suhteutettuna suurin määrä koko Suomessa. Syystäkin Kortesjärvi nimennyt itsensä Jääkäripitäjäksi.
Eletään aikaa 1900-luvun alkuvuosikymmenellä, kun Suomi oli osa Venäjän keisarikuntaa. Ylioppilaiden keskuudessa syntyi ajatus irrottautua Venäjästä aseellisesti. Se vaati suomalaissotilaiden koulutusta. Saksasta tuli tieto, että siellä voitaisiin antaa ”partiokoulutusta” parille sadalle vapaaehtoiselle. Talvella 1915 ensimmäinen joukko saapui Lockstedtin leirille Hampurin pohjoispuolelle. Kevään ja kesän mittaan määrä kasvoi 189 mieheen.
Kaiken kaikkiaan 1895 vapaaehtoista aloitti jääkärikoulutuksen vuosina 1915-1918.
Itsenäisyysaatteen lisäksi oli muitakin syitä lähteä Saksaan koulutukseen. Suurin osa lähtijöistä oli alle 20-vuotiaita nuoria miehiä. Seikkailunhalu ja paremmat työnsaantimahdollisuudet kiinnostivat.
Aluksi ylioppilasosakunnat olivat värväystoiminnan kannalta tärkeässä roolissa. Vähitellen värväystoimintaa organisoitiin koko maahan, mutta Etelä-Pohjanmaalla oltiin erityisen aktiivisia. Samalla jääkäriliikkeen sosiaalinen pohja laajeni kaikkiin yhteiskuntaluokkiin.
Vuosien 1915-1916 aikana Pohjanmaasta tuli värväyksen keskus. Kaikki tärkeät reitit kulkivat lakeuksien kautta. Värväysverkosto kattoi useamman kunnan alueen. Yksi etappipaikka oli Kortesjärvellä. Värvääjien lisäksi tarvittiin oppaita, majoittajia ja varustajia.
Värvärit ja värvätyt olivat usein sukulaisia, sillä vaarallisesta toiminnasta puhuttiin vain tutuille luottamuksella.
Eräs etappitie vei hiihtäen Merenkurkun yli Uumajan puolelle. Sulaveden aikana kierrettiin Haaparannan kautta Ruotsiin, josta jatkettiin Saksaan. Värvätyt saivat sen verran rahaa mukaansa, että selvisivät matkasta.
Maaliskuun vallankumous Venäjällä muutti suunnitelmia. Jääkärien tavoitteena oli alun perin itsenäinen Suomi ja irrottautuminen Venäjästä. Vapaussota tarkoittikin taistelua punakaartilaisia vastaan omassa kotimaassaan kenraali Mannerheimin johdolla. Valkoisten joukossa taisteli suurin osa jääkäreistä, 1261 miestä. Punaisten puolella oli muutama. Osallistuneista kaatui 128.
Talvisotaan osallistui vielä 774 jääkäriä, joista kaatui 24. Mannerheim-risti myönnettiin 20 jääkärille.
Suomen jääkärimuseo sijaitsee Kortesjärven entisen kunnantalon tiloissa. Perusnäyttelyssä tutustutaan valokuvien, haastattelujen ja videoiden sekä elokuvien avulla jääkäriliikkeen historiaan. Näyttelyssä hyödynnetään nykyaikaista AV-tekniikkaa. Nähtävänä on alkuperäisiä jääkäripukuja, jääkäripasseja, rahoja, konekivääri ja muita aseita. Jääkäreiden omaiset ovat lahjottaneet kunniamerkkejä ja jääkäreiden tunnistuslaattoja.
Kenraali Väinö Valveella on Suomen jääkärimuseossa oma perinnehuone.
Samassa rakennuksessa sijaitsee Kortesjärvi-Seuran ylläpitämä pieni luontomuseo, jossa on kokoelma täytettyjä eläimiä ja linnunmunia.
SUOMEN JÄÄKÄRIMUSEO
Osoite: Jääkärintie 80, Kortesjärvi (Kauhava).
LUE MYÖS: Markin museon erikoisuus on tikashuone – se on ainoa, mikä on jäljellä Suomessa
