KESKI-SUOMI / SÄYNÄTSALO / JYVÄSKYLÄ – Kuuluisan arkkitehdin Alvar Aallon Muuratsalon kesäasunto on yhä yksityiskäytössä. Viitoitusta perille ei siis ole.
Kesäasunto ei ole täysin suljettu yleisöltä, sillä tutustumaan pääsee oppaan johdolla. Ennakkovaraus tarvitaan. Vierailijoista suurin osa on ulkomaalaisia. Etenkin japanilaiset matkailijat ovat innostuneita Alvar Aallosta. Aallon kesähuvila sijaitsee Jyväskylän ja Säynätsalon kupeessa Muuratsalon saaressa.
Ihan sattumalta Aalto ei valinnut Muuratsaloa kesäviettopaikakseen. 1950-luvun vaihteessa Alvar oli valvomassa suunnittelemansa Säynätsalon kunnantalon rakentamista. Paikalla oli myös nuori vastavalmistunut arkkitehti Elissa Mäkiniemi, josta tuli myöhemmin Aallon toinen vaimo. Ensimmäinen Alvarin puoliso, Aino Aalto, oli kuollut syöpään pari vuotta aikaisemmin.
Kesäviettopaikaksi valikoitui Muuratsalon kallioinen rinnetontti, joka oli teollisuussuku Ahlströmien omistuksessa. Alvar Aalto teki elämänsä aikana paljon yhteistyötä Ahlströmien kanssa. Ystävyys oli syntynyt jo 1930-luvulla.
Aaltojen aikana Muuratsaloon johtavaa siltaa ei vielä ollut. Aallot tulivat kesäpaikalleen veneellä, jonka Alvar oli itse suunnitellut.
Kuuluisa vene viettää eläkepäiviään rannassa. Omalaatuisella veneellä on myös omalaatuinen nimi: Nemo propheta in patria, Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan. Nimen arvellaan kuvastavan jo silloin kansainvälisesti tunnetun arkkitehdin tuntemuksia asemastaan omassa maassaan.
Vaikka Aalto oli meritoitunut arkkitehti, hän ei ollut veneensuunnittelija. Hänen ja rakentajien välille tulikin sanaharkkaa, sillä arkkitehti muutti usein suunnitelmiaan. Aalto ei ole tiettävästi tehnyt niin paljon luonnoksia mihinkään toiseen projektiin kuin veneeseensä. Lopputulos oli erikoinen, mutta ei paras mahdollinen.
Alvarin kymmenen metriä pitkä vene on erikoisen näköinen. Veneen nokka suunniteltiin kesäasunnon rannan muodon mukaan, jotta rantautuminen olisi helpompaa. Perä oli liian alhaalla. Veneen kulkuasento olikin outo. Alvarin kuoltua vuonna 1976 vene siirrettiin perheen käyttöön Turun saaristoon. Se ei soveltunut meriolosuhteisiin ja ehti upotakin ennen siirtoa takaisin Muuratsaloon.
Päijänteen rantaan Aalto rakennutti myös hirsisen savusaunan. Sekään ei ole turvekattoineen ja viuhkamaisen pohjan ansiosta aivan perinteisen näköinen. Hirsien salvostekniikka on perinteinen, mutta hirsien asettelu poikkeaa totutusta. Pyöröhirsien paksummat päät asettuvat aina samansuuntaisesti, joten seinärakenteesta tuleekin vino.
Päärakennus valmistui vuonna 1952. Vuotta myöhemmin rakennettiin puurakenteinen vierassiipi. Kallioisella tontilla kasvaa sekametsää mustikan- ja puolukanvarpuineen. Kaunis näkymä sinisenä siintävälle Päijänteelle on tyypillistä suomalaista järvimaisemaa. Jo se on ulkomaalaisille matkailijoille erityisen eksoottista.
Rantalaiturilta tultaessa Aallon huvila vaikuttaa ensin linnamaiselta. Valkoiseksi slammattu tiilimuuri kuitenkin hämää, sillä sen takana on Aallolle tyypillinen sisäpiha, italialaistyylinen patio. Sen keskellä on paikka avotulelle, kuten oli aikoinaan antiikin Rooman aikaisissa taloissa.
Alvar kutsui kesähuvilaansa koetaloksi, sillä hän halusi kokeilla täällä erilaisia rakenteellisia ratkaisuja ja niiden soveltuvuutta Suomen ilmastoon. Rakennuksen julkisivu on jaettu 50 tiili- ja keramiikkakenttään. Myös sisäpihan maanpinta on laatoitettu erilaisilla tiilipinnoilla. Köynnöstävät koristekasvit ja sammaleet pehmentävät tiilipintoja. Muualla tontilla maa on jätetty luonnontilaan.
Osa rakennusmateriaalista on ylijäämiä Säynätsalon työmaalta. Onpa täällä italialaista Carrara-marmoriakin. Aalto kokeili erilaisten tiililaatujen ja muotojen kestävyyttä eri vuodenaikoina eri valaistuksessa. Aalto halusi kokeilla myös aurinkoenergian hyväksikäyttöä, mutta se idea ei koskaan toteutunut.
Muuratsalon kesähuvilalla ei ole juurikaan mitään luksusta. Sähkökin liitettiin vasta Alvarin kuoleman jälkeen. Huvila oli tarkoitettu lähinnä lomanviettoon. Aallot viettivät kesäasunnollaan yleensä koko kuukauden juhannuksesta alkaen. Yksin ei tarvinnut olla, sillä Aaltojen sosiaalinen elämä oli varsin vilkasta. Vieraita riitti. Heitä varten rakennettiin oma vierashuonesiipi. Siinäkin Aalto halusi testata uusia ratkaisuja. Siipirakennus rakennettiin ilman perustuksia hirsien ja sokkelikivien varaan.
Päärakennuksessa sijaitsee oleskelutila. Sitä hallitsee suuri takka ja ateljeeparvi. Alvarin kesäisiin harrastuksiin kuului uimisen ohella myös maalaaminen. Päärakennuksessa on esillä muutama Alvarin teos.
Koetalon sisätiloissa on paljon alkuperäisiä huonekaluja, muun muassa ensimmäisen vaimon Ainon suunnittelema sohva. Pöytäliina on toisen vaimon Elissan suunnittelema. Valaisimet ovat Artekin mallistoa.
Isäntäparin makuuhuoneet ovat oleskelutilan jatkeena. Vierailijaa ehkä hämmästyttää, miten avioparilla, Elissa ja Alvarilla, oli omat makuuhuoneet.
ALVAR AALLON KOETALO MUURATSALOSSA
