VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Tuho oli täydellinen. Iso osa Turun linnaa paloi neuvostokoneiden pommituksessa kesäkuussa 1941. Sataman alue oli hyvä kohde viholliskoneille. Osansa sai myös sataman kupeessa sijaitseva historiallinen linnoitus.
Turun linnan 1700-luvulla rakennettu luterilainen kirkko sekä kaksi katoliselta ajalta peräisin olleet Nunnakappeli ja Sturen kirkko tuhoutuivat täysin.
Kesti useampi vuosi ennen kuin linnan korjaustyöt käynnistyivät, ja vielä useampi vuosi meni ennen kuin Turun linna voitiin jälleen avata yleisölle.
Linnan kirkko rakennettiin vanhoja valokuvia hyväksi käyttäen täysin samanlaiseksi kuin mitä se oli ollut aikaisemmin. Vain yksi esine, papinkello, säästyi jälkipolville. Tämä on väline, millä seurakuntaa kutsuttiin Pyhälle ehtoolliselle. Kaikki muu saarnastuolia ja kirkkopenkkejä myöten jouduttiin tekemään uusiksi.
Lopputulos on kuitenkin hyvä. Linnakierroksella reitin varrella sijaitseva kirkko tarjoaa oman viehättävän pysähdyshetken. Onpa Linnan kirkosta tullut myös suosittu turkulaisten vihki- ja kastekirkko. Keskiaikaisessa kivilinnassa esteettömyys on iso haaste ja usein mahdotonta edes toteuttaa. Kirkko tekee poikkeuksen, sillä perille pääsee myös hissillä. Kirkkoon mahtuu 240 henkilöä.
Linnan kirkko vihittiin vuonna 1706.
1500-luvulla elettiin Turun linnassa sen historian loisteliainta aikaa, kun Suomen herttua Juhana ylläpiti renessanssihoviaan puolalaisen puolisonsa Katariina Jagellonican kanssa. Tosin vain melko lyhyen ajan.
Juhanan ja Katariinan aikana linnassa tehtiin suuria muutostöitä. Nykyinen kirkko, silloinen Suuri sali, oli heidän aikanaan ahkerasti käytössä. Tila sopi hyvin juhlien pitopaikaksi, olihan se valoisa ja viihtyisä.
Vuonna 1614 linnassa oli arvovieraita Ruotsista. Kuningas Kustaa II Adolf oli tullut Turkuun. Hänen vierailunsa aikana syttyi tulipalo, joka tuhosi muun muassa kirkon. Tilaa ei sen jälkeen suuremmin kunnostettu, vaan sitä käytettiin varastona.
Myöhemmin 1700-luvulle tultaessa linnan seurakunta oli kasvanut niin suureksi, että se tarvitsi enemmän tilaa. Linnan oman väen lisäksi seurakuntaan kuuluivat Iso-Heikkilän, Vähä-Heikkilän, Ruissalon ja Pikisaaren asukkaat.
Juhana Herttuan pitosali muuttui kirkoksi. Vuonna 1775 tehtiin kirkkosaliin oleellinen lisäys. Turkuun oli tulossa kuninkaallisia vieraita, Kustaa III ja hänen puoliso Sofia Magdalena. Heitä varten lisättiin salin etuosaan kuninkaalliset aitiot.
Juhanan ja Katarinan aikana katolilaisuus oli uskontona. Koska kuninkaan puoliso tuli katolisesta Puolasta, oli tällä uskonnolla Turussakin iso merkitys. Linnassa Katariina Jagellonicalla oli oma henkilökohtainen huone, Nunnakappeli, hiljentymistä varten. Tähtiholvattu kappeli oli valmistunut jo paljon aikaisemmin 1300-luvulla.
Tähtiholvattu kappeli on linnan kolmesta kirkosta vanhin. Nunnakappeli oli aluksi kaikkien käytössä, mutta myöhemmin sitä käytettiin linnanherran omiin tarpeisiin, kuten ruokasalina. Tämäkin kappeli kunnostettiin pommitusten jäljiltä 1950-luvulla.
Nunnakappeliin on sijoitettu historiallisesti erittäin arvokkaita puuveistoksia, jotka ovat olleet alun perin jossain maamme kirkossa. Esimerkiksi Nunnakappelin Madonna on tuotu tänne Ruskolta.
Alun perin ristiholvatun Sturen yksilaivaisen kirkon rakennuttaja 1480-luvulla oli Ruotsin valtionhoitaja Sten Sture vanhempi. Hänen aikakaudellaan Turun linnassa tehtiin suuria muutostöitä. Myöhemmin uskonpuhdistuksen ansiosta Sturen kirkostakin tuli luterilainen kirkko.
Jos Nunnakappeli oli enemmänkin yksityiskäytössä, Sturen kirkko palveli kaikkia, jotka asuivat linnassa sekä sen lähistöllä. Sturen kirkon seinällä on yhä nähtävissä suvun vaakuna ja vihkiristejä.
Myös Sturen kirkko on tuhoutunut kahdesti, ensin 1600-luvulla raivonneessa tulipalossa ja myöhemmin jatkosodan pommituksissa. Uuden kirkon myötä sitä ei enää tarvittu kirkollisiin menoihin. Katolilaisuuskin oli vaihtunut luterilaisuuteen. 1700-luvulla sen kohtaloksi tuli olla pelkkä varasto.
Sturen kirkko on ikuistettu taustalle Albert Edelfeltin kuuluisaan maalaukseen Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista.
Myös kunnostetussa Sturen kirkossa on nykyään esillä arvokkaita puuveistoksia muista kirkoista, kuten Liedon ja Ruskon kirkoista. On myös käyty väittelyä siitä, voitaisiinko veistokset palauttaa takaisin Turun linnasta alkuperäisiin kirkkoihin.
TURUN LINNAN KIRKKO, NUNNAKAPPELI JA STUREN KIRKKO
Osoite: Linnankatu 80, Turku.
