KANTA-HÄME / TYRVÄNTÖ – Tyrvännön kotiseutumuseo poikkeaa monista muista kotiseutumuseoista. Se on ulkonäöltään erilainen kuin muut. Tyrvännön lainajyvästö muistuttaa enemmän vankkarakenteista pankkia kuin perinteistä makasiinia. Tiilivuoratun rakennuksen ikkuna-aukot on varustettu kalterein. Ulko-ovi on kaksikertainen rautapäällysteinen useammalla lukolla varustettu ovi. Viljalaarit oli tehty erillisinä rakenteina makasiinin sisälle.
Varkaat, rotat ja tuli oli näin pidetty loitolla.
Jos on entisen viljamakasiinin ulkonäkö poikkeuksellinen, on myös sen suojissa sijaitseva museo erilainen. Perinteisten talonpoikaisesineiden sijaista museo esittelee kiehtovalla tavalla alueen tärkeintä elinkeinoa, kalastusta. Nähtävänä on iso annos järvikalastuksen historiaa ja vanhoja pyyntimenetelmiä.
Ympäröivien järvien tunnuskala, viimeinen monni, pyydettiin 1800-luvun loppupuolella. Nyt museon tärkein kala on kuha, jota nousee yhä runsaasti kalaisasta Vanajavedestä. Kalaa on saatu alueen järvistä niin runsaasti, että täällä ei nähty katovuosien aikanakaan nälkää. Syystäkin kaksi kalaa on ikuistettu Tyrvännön entiseen kunnanvaakunaan.
Näyttelyn pääpaino on 1800-luvun ja 1900-luvun alun pyyntivälineissä ja pyyntiteknikoissa. Kaikki kalastukseen tarvittavat välineet on tehty käsityönä.
Kalastuksen ohella myös ravunpyynnillä on ollut suuri merkitys. Aikoinaan yhdellä ammattipyytäjällä saattoi olla satojakin mertoja käytössä. Rapu oli erittäin tuottoisa pyyntikohde Vanajanselällä vielä 100 vuotta sitten. Rapuja vietiin Pietariin, Berliiniin ja Pariisiin asti.
Rapurutto romahdutti kannan nopeasti 1900-luvun alkuvuosina. Vanajaveden alkuperäistä rapukantaa jäi henkiin, mutta kantaa ei ole saatu elpymään. Vesistöihin on istutettu 1990-luvulla täplärapua korvaamaan perinteistä jokirapua.
TYRVÄNNÖN JÄRVIKALASTUSMUSEO
Osoite: Karhunpäänmäki 8, Tyrväntö (Hattula).
