VARSINAIS-SUOMI / VAHTO – Ympäri käydään ja yhteen tullaan. Ruskon ja Vahdon vuoden 2009 kuntaliitoksen myötä myös kahden kunnan seurakunnat yhdistyivät. Vahdon seurakunnasta tuli Ruskon seurakunnan alainen kappeliseurakunta. Käytännössä palattiin vähän samanlaiseen tilanteeseen, joka oli jo 1600-luvulla.
Aina liittymiset eivät ole sujuneet mutkitta. Vahdon seurakunta erotettiin Ruskon seurakunnasta vuonna 1638, kun Vahdosta tuli naapurikunnan Maskun saarnahuonekunta. Kun Vahto muodosti oman itsenäisen kunnan 1870-luvulla, pian myös Vahdon seurakunnasta tuli itsenäinen. Itsenäisyyttä kesti vuoteen 2009 kuntaliitokseen asti.
Alkuaikoina ilman omaa kirkkoa olleet vahtolaiset joutuivat käymään naapurissa, Ruskon kirkossa ja samalla myös osallistumaan kirkon ja seurakunnan kustannuksiin. Siirtyminen Maskun alaisuuteen ei tuonut juurikaan muutosta. Oma oikea kirkko ja heidän itsensä valitsema oma pappi puuttuivat pitkään vahtolaisilta. Maskun papitkaan eivät olleet järin innostuneita tulemaan saarnaamaan Vahdon rukoushuoneelle.
Vahtolaiset saivat 1600-luvun saarnahuoneen tilalle puukirkon, joka rakennettiin vahtolaisen kylän Kierikkalan laidalle lähelle Vahdonjokea vuonna 1688. Kirkko sai kellotapulin vuonna 1770.
Kyläläiset haaveilivat kuitenkin kunnon kivikirkosta. Piirustuksetkin laadittiin ja ne lähetettiin hyväksyttäväksi. Kivikirkon rakentaminen ei koskaan kuitenkaan toteutunut. Lopulta päätettiin rakentaa edullisempi uusi puukirkko.
Paikaksi valikoitui Laukola. Ensin piti saada tuomiokapitulilta lupa ja hyväksyttää uuden kirkon piirustukset. Lupa tuli ja piirustukset hyväksyttiin, tosin muutettuina.
Vahtolaiset päättivät kuitenkin rakentaa kirkon paikallista rakennusperinnettä kunnioittaen. Muutamia muutoksia tehtiin alkuperäisiin Tukholman intendenttikonttorin suunnitelmiin. Myös puretun Kierikkalan kirkon hirsiä ja perustuksen kiviä käytettiin uuden kirkon rakentamiseen.
Vahdon nykyinen tasavartinen ristikirkko valmistui vuonna 1804.
Kirkoon rakennettiin erillinen kellotapuli, mutta vuonna 1873 sen kellot siirrettiin kirkon yhteyteen rakennettuun kellotorniin.
Vaikka kirkko oli uusi, sen sisustamisessa käytettiin paljon vanhaa, edellisessä kirkossa olleita huonekaluja ja esineitä. Vanhin esine on seinälle ripustettu puinen 1600-luvun krusifiksi. Tummasävyinen alttaritaulu on suomalaisen taidemaalari ja piirustuksenopettaja Teodor Schalinin maalaama.
Sekä miehille ja naisille erikseen varatut holvatut parvet ovat sakastin ja asehuoneen yläpuolella. Nykyinen urkuparvi ennen sinne sijoitettuja urkuja toimi naisten parvena. Ensimmäiset urut saatiin lahjoituksena vuonna 1876. Nykyiset nykyaikaiset urut hankittiin 2000-luvun alussa.
Parvien rintamuksissa on maalauksia, jotka maalattiin peittoon 1800-luvun lopulla. Ilmeisesti värikkäillä väreillä tehdyt naivistiset maalaukset eivät sopineet sen aikaiseen mieltymykseen.
Yli 100 vuotta myöhemmin tehdyn remontin yhteydessä maalaukset otettiin uudestaan esille. Naisparven maalaukset esittävät Raamatun eri tapahtumia. Miesten puolella on kukka-aiheisia koristemaalauksia.
Tarkasta istumajärjestyksestä muistuttaa yhä penkkien päässä olevat numerot.
Monien muiden rannikkoalueiden kirkkojen tavoin myös Vahdon kirkosta löytyy kirkko- eli votiivilaiva. Usein sellaisen kirkolle lahjoitti merihädässä ollut, mutta siitä pelastunut merimies. Vahdon kirkkolaivan on kuitenkin tehnyt paattislainen lukkari Matti Mikonpoika 1700-luvulla. Vanha kirkkolaiva oli päässyt ajan myötä huonoon kuntoon. Nyt se on kunnostettuna keula kohti alttaria ripustettuna kattoon.
Vahdon Matti Mikonpojan tekemä purjealus ei ole ainoa. Lähes identtiset laivat löytyvät myös Auran ja Paattisten kirkoista.
Vahdon kirkon eräs huomiota herättävä maalaus on talollisten Mikko Tuomaanpojan ja hänen puolisonsa lahjoittama värikäs teos, jonka on tehnyt Pietari Lang 1740-luvulla.
Vielä 1700-luvulla kaikki vahtolaiset mahtuivat haudattavaksi kirkon lattian alle. 1800-luvulle tultaessa käytäntö kiellettiin. Aateliset rakensivat suvulleen hautauskappeleita, mutta sellaisia ei ole Vahdon hautausmaalla. Laukolan hautausmaa perustettiin jo ennen nykyistä kirkkoa. Sitä laajennettiin ensimmäisen kerran jo 1820-luvulla ja myöhemmin uudestaan. Lopulta myös kirkkomaa aidattiin määräysten mukaisesti kiviaidalla.
Kirkkomaalle pystytettiin Ilmari Wirkkalan suunnittelema graniittinen sankariristi ja laitettiin kaatuneiden muistolaatat. Samoin paikan löysi Karjalaan jääneiden vainajien sekä muualle haudattujen muistokivet.
VAHDON KIRKKO
Osoite: Kanttorilantie 1, Vahto.
