VARSINAIS-SUOMI / SUOMUSJÄRVI – Vanha sanonta Kirkko keskellä kylää pitää Suomusjärvellä paikkansa. Ulkopaikkakuntalainen ei kuitenkaan ehkä tiedä, että Suomusjärven kirkonkylää ei pidä sekoittaa nykyiseen keskustaan, Kitulaan.
Jälkimmäinen kehittyi, kun painopiste siirtyi valtatie Ykkösen (nyk. 110) varteen. Vanha kirkonkylä sijaitsee Kitulasta liki kymmenen kilometrin päässä Suomusjärvi-nimisen järven rannalla. Täällä sijaitsee myös Suomusjärven kirkko hautausmaineen.
Paikkakunnan ensimmäinen kirkko, tai paremminkin aluksi saarnahuone, sijaitsi Laidikkeen kylässä. Suomusjärvi oli siihen aikaan 1600-luvulla Kiskon kappeliseurakunta. Suomusjärvi erosi Kiskosta vuonna 1678 muodostaen oman seurakunnan, eli samana vuonna, kun Laidikkenin kirkko vihittiin.
Ensimmäisen kirkon muistona on enää merkkikivi, sillä 1600-luvun lopulla kirkko päätettiin siirtää muutaman kilometrin päähän Suomusjärven kylään. Vanha sai jäädä lahoamaan ennen kuin se romahti lopullisesti. Kirkonpenkit kuitenkin siirrettiin seuraavaan kirkkoon.
Uusi puinen kirkko valmistui vuonna 1703. Se sijaitsi nykykirkon pohjoispuolella. Suomusjärven toinen kirkko sai palvella seurakuntalaisia yli 100 vuoden ajan, kunnes tuli tarpeen rakentaa jälleen uusi, seurakunnan kolmas kirkko.
Vanha kirkko purettiin niin, että siitä jäi paikalle jäljelle vain sakasti. Rakennuksesta tehtiin ruumishuone. Puretun kirkon hirret myytiin ja ne käytettiin muualla uudestaan.
Vanhan kirkon 1700-luvun kellotapuli on myös säästynyt. Se sijaitsee hautausmaan kulmassa ohi kulkevan tien varressa.
Viimeisimmän eli kolmannen tilavamman kirkon suunnittelusta vastasi arkkitehti Ernst Lohrmann (1803-1870). Hän 
oli Saksassa syntynyt, mutta teki ansiokkaan arkkitehtiuran Suomessa.
Lohrmann oli erikoistunut kirkkoihin. Hän onkin ollut eräs maamme tuotteliaimpia kirkkoarkkitehtejä suunnitellen lukuisia kirkkoja eri puolille Suomea. Esimerkiksi Kiikalan puukirkko on Lohrmannin piirtämä. Hän toimi myös vaikutusvaltaisena arkkitehtinä Suomen intendentinkonttorin päällikkönä. Lohrmann muistetaan Turun vankilan eli Kakolan suunnittelijana.
Lohrmannin aikakaudella klassismi oli eräässä vaiheessa vallitseva tyylisuunta. Niinpä Suomusjärven hirsinen ristikirkko edustaa empireä eli uusklassista arkkitehtuuria. Vuonna 1849 valmistuneen kirkon klassinen nykyväri, kartanon keltainen, sopii 1800-luvun ajan tyyliin. Onpa kirkko ollut välillä punamullattukin ja vihreänharmaa.
Kirkon katto oli aluksi tehty laudoista, mutta se vaihdettiin ensin paanukatoksi ja nyt se on pellitetty. Kirkossa on istumapaikkoja 560 hengelle.
Kirkon sisäänkäynnin oven yläpuolelle on ikuistettu sanat Täsä on Jumalan huone, täsä on Taivaan ovi. Myös kirkon kaksi muuta sisäänkäyntiä on varustettu raamatunlausein.
Jos oli kirkon suunnittelija arvostettu ja tunnettu ammattilainen, sitä samaa voidaan myös sanoa alttaritaulun Kristus Golgatalla maalanneesta Robert Ekmanista (1808-1873). Alttaritaulussa kuvataan myös nukkuvaa Jeesus-lasta, jolla on kädessään orjantappurakruunu.
Hellyttävän näköinen Lapsi nukkuu sikeästi ristin päällä.
Ruotsissa oppinsa saanut Ekman oli yksi maamme tunnetuimpia 1850-luvun kuvataiteilijoita. Eräs hänen suurimmista töistään oli Turun tuomiokirkon kuoriosan seinämaalaukset. Ekmanin maalaamia alttaritauluja on useissa Suomen kirkoissa.
Entisaikoina, kun kirkoissa ei ollut vielä sähkövaloa, käytettiin kynttilävalaisimia. Kannattaa kiinnittää huomiota Suomusjärven kirkon vaski- ja kristallikruunuihin, sillä ne ovat poikkeuksellisen komeat hienoine yksityiskohtineen. Osa on saatu lahjoituksina, osan seurakunta on itse ostanut. Uskotaan, että yksi kruunuista olisi ostettu Elias Lönnrotilta. Valoa tuo myös tyylikkäisiin sisätilojen seinien vaaleansininen ja katon valkoinen väritys.
Kirkon iältään vanhin käytössä oleva esine on 1800-luvun alun saarnastuoli. Se oli jo edellisessä kirkossa. Tuolin alkuperäiset apostoleja esittävät maalaukset peitettiin, mutta otettiin myöhemmin uudestaan esiin.
Vaikka ollaan melko sisämaassa, Suomusjärven kirkosta löytyy 1800-luvun votiivilaiva, tosin laivan alkuperästä ja matkasta kirkkoon ei ole tietoa.
Kirkkomaalla sijaitsee myös kotiseutumuseo vanhassa lainamakasiinissa. Jäljellä on myös kaksi pitkämatkalaisten kirkkotallia.
Suomusjärven seurakunta kuuluu nykyisin kuntaliitosten myötä Salon seurakuntaan.
SUOMUSJÄRVEN KIRKKO
Osoite: Karjalohjantie 161, Salo.
LUE MYÖS: Retrohenkinen Lahnajärvi on tärkeä osa suomalaista liikenteen historiaa
LUE MYÖS: Suomusjärven kotiseutumuseo esittelee aidon ikiliikkujan
