ETELÄ-SAVO / PERTUNMAA – Vanha-Rantalan isännillä on ollut silmää talonsa paikan valinnalla. Savolaiseen tapaan paras paikka tilan päärakennukselle löytyy korkealta mäeltä. Pertunmaan ykkösnähtävyys, Vanha-Rantalan talomuseo, on säilynyt hyvin nykysukupovelle.
Vierailija tulee ensin riukuaitojen ympäröimälle piha-alueelle. Ajatukset siirtyvät vuosikymmenien taakse, parhaimmillaan jopa vuosisatojen taakse. Vanha-Rantala oli saman suvun omistuksessa vuodesta 1665 vuoteen 1964 asti. Talon viimeinen asukas poistui tilalta 1958.
Vanha-Rantalan ainutlaatuisuus perustuu sen aitouteen. Kaikki rakennukset ovat alkuperäisillä paikoillaan. Tosin tilan navetasta on enää jäljellä kivinen sokkeli. Päärakennuksen sisustus huonekaluineen ja astioineen ovat talon omia. Mitään ei ole tuotu muualta. Myös eri aikakausina tehdyt muutokset on jätetty näkyviin. Jokainen sukupolvi on jättänyt omat jälkensä.
Päärakennuksen vanhin osa on 1700-luvulta. Katto on korkealla ja seinät leveällä. Kaikesta näkee, miten Vanha-Rantala on ollut vauras tila. Tuvan ikkunat eivät ole alkuperäisiä, vaan niitä on suurennettu. Tuvassa on aikoinaan toiminut kansakoulu, siirtoväen työtupa ja kotiteollisuuskoulu.
Päärakennuksen toinen pääty, sali, on 1800-luvulta. Myös sen sekä isännänhuoneen että emännänhuoneen sisustuksesta, kuten koristeellisista tapeteista ja tyylihuonekaluista, voi nähdä, miten tilalla on asunut vaurasta väkeä. Vanha-Rantalan naisten tiedetään olleen taitavia käsistään. Tästä todisteena ovat museon monet tekstiilityöt.
Jos tilan historia on vanha, on museossa esillä vieläkin vanhempaa paikallista menneisyyttä. Läheltä löydettiin viikinkiaikainen hauta. Maan kätköistä paljastui kaulakoruun kuuluneet arabialaiset hopearahat, pronssiset rannerenkaat ja olkasoljet sekä rautainen veitsi. Aarteet on toimitettu Kansallismuseolle, mutta museossa on valokuvat harvinaista muinaislöydöistä.
VANHA-RANTALAN TALOMUSEO
Osoite: Museotie, Pertunmaa.
