POHJANMAA / ORAVAINEN – 14. syyskuuta 1808 on tärkeä päivämäärä Suomen historiassa. Ruotsalaisten armeija suomalaisilla vahvistettuna kohtasi Oravaisten peltomaisemissa venäläiset hyökkääjät. Oravaisten taistelussa päätettiin Suomen kohtalosta yli sadaksi vuodeksi eteenpäin.
Verinen päivä päättyi hyökkääjien voittoon. Samalla Oravaisten taistelu ratkaisi Suomen tulevan aseman. Tappio merkitsi Suomen siirtymistä osaksi Venäjää.
Oravaisten taistelu oli osa Ruotsin ja Venäjän vuosien 1808-1809 välistä sotaa. Kiistan taustalla oli keisari Napoleonin halu valloittaa Englanti. Venäjä tuki Ranskaa ja ruotsalaiset olivat englantilaisten puolella. Sota jatkui vielä pitkään Oravaisten taistelun jälkeen, mutta sodan lopputulos ei enää muuttunut.
Suomen sodan tapahtumat ja Oravaisten taistelu on monelle tuttu kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista. Runebergin runoteoksen mukaan nimetty Vänrikki Stoolin keskus sijaitsee historiallisen taistelualueen kupeessa. Opastuskeskus tarjoaa monipuolisen kattauksen sotahistoriaa, joten vierailuun kannattaa varata riittävästi aikaa.
Vänrikki Stoolin keskukselle saavutaan Oravaisten keskustan kautta. Opasteista ei ainakaan jää perillepääsy kiinni. Oravaisten taistelutanner 2 km kertoo tienviitta. Hiekkatien nimeämistä Taistelutantereentieksi ei ole suuremmin jouduttu miettimään.
Ennen perille tuloa tienvarressa on Lotta Svärdin muistokivi. Lotta Svärd oli Runebergin luoma hahmo Vänrikki Stoolin tarinoissa. Hän oli monien muiden sotilaiden puolison tavoin seurannut miestään sotaretkille. Lotta tarjosi sotilaille kestitystä, viinaa ja tupakkaakin. Lotta Svärdin hahmo on innoittanut myöhemmin Lotta Svärd -liikettä, joka syntyi vapaussodan aikana vuonna 1918.
Vänrikki Stoolin keskuksen ydin on entinen upseeriasunto, Furiirin eli alikersantin puustelli. Se on siirretty museoalueelle Karvatin kylästä. Mikäli museorakennus on avoinna, kannattaa poiketa sisälle. Alakerta on sisustettu 1700-luvun tyyliin. Yläkerrassa on mielenkiintoinen näyttely Suomen sodan tapahtumista ja sen seurauksista. Taistelusta rakennettu yksityiskohtainen pienoismalli 3 000 tinasotilaineen on näkemisenarvoinen.
Museoalueen reunassa on kukkula, jonka laelta kenraali Carl Johan Adlercreutz johti ruotsalais-suomalaisia joukkoja. Taistelu käytiin ympärillä olevilla pelloilla. Kukkulan päällä on taistelun muistopatsas.
Ruotujakolaitos oli järjestelmä, jossa ammattisotilaat saivat rauhan aikana viljellä maata. Jokainen sai asunnon ja pienen maapalstan. Museoalueella metsänlaidassa on ennallistettu sotilastorppa, joka kertoo ruotusotilaan arkipäivästä.
Vänrikki Stoolin keskukseen voi tutustua omatoimisestikin. Alueella on useita opastauluja, jotka kertovat Suomen sodasta ja itse taistelusta seikkaperäisesti. Oravaisten historiallisen seuran ylläpitämät internet-sivusto on poikkeuksellisen monipuolinen. Sieltä löytyy lisätietoa sodan tapahtumista kiinnostuneille.
Ihan oma elämyksensä on, jos vierailee täällä silloin, kun Kuninkaallisen Pohjanmaan Rykmentin Henkivartiokomppania pitää kesäisin äksiisejä eli harjoituksiaan. Sotilailla on yllään univormut eli keltaiset housut, siniset asetakit, korkeat silinterihatut ja muskettiaseet.
VÄNRIKKI STOOLIN KESKUS
Osoite: Taistelutantereentie 130, Oravainen (Vöyri).
LUE MYÖS: Kimon ruukki oli aikoinaan eräs Suomen suurimmista – paljon vanhaan on yhä jäljellä
