VIRRAT / PIRKANMAA – Ympäri käydään ja yhteen tullaan. Näin perinteisesti on käynyt Virtain seurakunnalle. Se kuului aikoinaan Ruoveden seurakuntaan kappeliseurakuntana ennen itsenäistymistään 1800-luvun puolessavälissä. Itsenäisyyttä kesti vuoteen 2025, kunnes Ruoveden ja Virtain seurakunnat yhdistyivät.
Uuden seurakunnan nimeksi tuli Tarjanteen seurakunta.
Liitoksen myötä siihen kuuluvat nyt Virtain ja Ruoveden kirkon lisäksi Liedenpohjan, Killinkosken ja Muroleen kirkot. Ruoveden ja Virtain kunnat ovat edelleen itsenäisiä.
Virtain kirkko valmistui vuonna 1774. Se on oman aikakauden tunnetun kirkonrakentaja Antti Hakolan (1704-1778) taidonnäyte. Vaikka rakennuksessa on ajan myötä tehty tiettyjä muutoksia, on itseoppineen kirkonrakentaja Hakolan taitava kädenjälki yhä nähtävissä. Kyseessä oli eräs hänen taidokkaimmista töistään.
Kirkon renessanssityylinen kellotapuli valmistui pari vuotta myöhemmin 1776. Se on nykyisin liitetty runkohuoneeseen. Pääsisäänkäynti kirkkoon on tapulin päädystä myöhemmin rakennetun katoksen alta. Erikoinen sisääntulo on erilainen kuin yleensä kirkoissa. Tapulinjalan hirsipinnatkin ovat yhä näkyvissä.
Etelä-Pohjanmaalla Alahärmässä syntynyt mestari suunnitteli ja rakensi useita puukirkkoja lähinnä kotimaakuntansa alueelle. Keuruun vanha kirkko on eräs Hakolan tunnetuimmista töistä. Pirkanmaan Virtain kirkko kuuluu Hakolan myöhäistuotantoon ja on yksi hänen parhaimpia töitään. Hakolan poika Kaapo Hakola jatkoi kirkonrakentajana isänsä jalanjäljissä.
Hakolan Virtain puinen ristikirkko korvasi edellisen puukirkon. 1700-luvun puolenvälin jälkeen maamme väestönmäärän kasvun myötä myös seurakuntien jäsenmäärät kasvoivat. Virtain asukasluku jopa kolminkertaistui. Täälläkin oli tarve isommalle kirkolle. Virtolaisten rakentamasta kappelisseurakunnan kirkosta tuli jopa suurempi kuin emäseurakunnan Ruoveden kirkko.
Kirkon rakentamisen aikana Suomessa elettiin Ruotsin vallan alla. Kirkon rakentaminen vaati aina Ruotsin kuninkaan lupa, ja sellaisen kuningas Kustaa III myös myönsi virtolaisille.
Kun kirkkosali oli saanut laudoituksen taidemaalari Thomas Kiempe koristeli 1700-luvun lopulla sisäpinnat runsain maalauksin. Teoksia pidettiin kauniina, mutta niin vain kävi, että seurakuntalaisten mielipiteet muuttuivat. 1800-luvulla niistä haluttiin päästä eroon. Kiempen maalaukset revittiin alas.
1990-luvulla lattiaremontin yhteydessä Kiempen maalaamia seinälautoja paljastui lattian tukirakenteista. Niitä oli käytetty uudestaan. Kymmenkunta lautaa entisöintiin ja ne haluttiin uudestaan nähtäviksi.
1990-luvun remontti ei ole ollut Virtain kirkon ainoa. Ensimmäiset isot ja toistaiseksi suurimmat muutostyöt tehtiin vuosina 1883-1884 lääninarkkitehti Theodor Granstedtin suunnitelmien mukaan. Kirkkosalin sisustus uusittiin lattiaa ja kirkonpenkkejä myöten.
Kirkkoon hankittiin Uudestakaupungista Jens Zachariassenin valmistamat urut. Niitä varten urkuparvea piti suurentaa. Nykyiset urut ovat Kangasalan urkutehtaan tuotantoa.
Vanhat alttaritaulut vietiin Pohjanmaan museoon Vaasaan ja niiden tilalle tuli tunnetun taidemaalari Alexandra Frosterus-Såltinin (1837-1916) maalaama teos Vapahtajan ilmestyminen pääsiäisaamuna Maria Magdaleenalle.
Seuraavat isommat muutostyöt tehtiin arkkitehti Ilmari Launiksen (1881-1955) ideoimana 1920-luvulla. Muun muassa alttarin ohessa olevat ikkunat saivat kauniit Launiksen suunnittelemat lasimaalaukset. Alttaritaulun kehykset sekä kastepöytä ovat myös Launiksen suunnittelemia. Kirkon alkuperäinen väri oli punainen, mutta nyt se vaihtui väliaikaisesti keltaiseksi.
Kirkkosalin eturivin penkkejä poistamalla alttariseinä siirtyi useita metrejä kirkkosaliin päin ja sen taakse saatiin tilaa pienelle sakastille. 1960-luvulla vuorostaan Launiksen aikainen alttariseinä purettiin ja alttari siirrettiin nykyiselle paikalleen. Uusi isompi sakasti rakennettiin pohjoispuolen jatkeeksi.
Eräs kirkkosalin erikoisuus on entisöity vanha kirkkolaiva. Olettavasti sen on tehnyt kirkkomaalari Thomas Kiempe.
Kirkossa on noin 700 istumapaikkaa.
Itäisen portin kupeessa on paikallisen Voipa Sulkavan pronssiveistos Vaivaispoika.
Kirkkomaan sankarihautausmaan Sankariristin on suunnitellut kuvanveistäjä Ilmari Wirkkala.
VIRRAT / PIRKANMAA – Ympäri käydään ja yhteen tullaan. Näin perinteisesti on käynyt Virtain seurakunnalle. Se kuului aikoinaan Ruoveden seurakuntaan kappeliseurakuntana ennen itsenäistymistään 1800-luvun puolessavälissä. Itsenäisyyttä kesti vuoteen 2025, kunnes Ruoveden ja Virtain seurakunnat yhdistyivät.
Uuden seurakunnan nimeksi tuli Tarjanteen seurakunta.
Liitoksen myötä siihen kuuluvat nyt Virtain ja Ruoveden kirkon lisäksi Liedenpohjan, Killinkosken ja Muroleen kirkot. Ruoveden ja Virtain kunnat ovat edelleen itsenäisiä.
Virtain kirkko valmistui vuonna 1774. Se on oman aikakauden tunnetun kirkonrakentaja Antti Hakolan (1704-1778) taidonnäyte. Vaikka rakennuksessa on ajan myötä tehty tiettyjä muutoksia, on itseoppineen kirkonrakentaja Hakolan taitava kädenjälki yhä nähtävissä. Kyseessä oli eräs hänen taidokkaimmista töistään.
Kirkon renessanssityylinen kellotapuli valmistui pari vuotta myöhemmin 1776. Se on nykyisin liitetty runkohuoneeseen. Pääsisäänkäynti kirkkoon on tapulin päädystä myöhemmin rakennetun katoksen alta. Erikoinen sisääntulo on erilainen kuin yleensä kirkoissa. Tapulinjalan hirsipinnatkin ovat yhä näkyvissä.
Etelä-Pohjanmaalla Alahärmässä syntynyt mestari suunnitteli ja rakensi useita puukirkkoja lähinnä kotimaakuntansa alueelle. Keuruun vanha kirkko on eräs Hakolan tunnetuimmista töistä. Pirkanmaan Virtain kirkko kuuluu Hakolan myöhäistuotantoon ja on yksi hänen parhaimpia töitään. Hakolan poika Kaapo Hakola jatkoi kirkonrakentajana isänsä jalanjäljissä.
Hakolan Virtain puinen ristikirkko korvasi edellisen puukirkon. 1700-luvun puolenvälin jälkeen maamme väestönmäärän kasvun myötä myös seurakuntien jäsenmäärät kasvoivat. Virtain asukasluku jopa kolminkertaistui. Täälläkin oli tarve isommalle kirkolle. Virtolaisten rakentamasta kappelisseurakunnan kirkosta tuli jopa suurempi kuin emäseurakunnan Ruoveden kirkko.
Kirkon rakentamisen aikana Suomessa elettiin Ruotsin vallan alla. Kirkon rakentaminen vaati aina Ruotsin kuninkaan lupa, ja sellaisen kuningas Kustaa III myös myönsi virtolaisille.
Kun kirkkosali oli saanut laudoituksen taidemaalari Thomas Kiempe koristeli 1700-luvun lopulla sisäpinnat runsain maalauksin. Teoksia pidettiin kauniina, mutta niin vain kävi, että seurakuntalaisten mielipiteet muuttuivat. 1800-luvulla niistä haluttiin päästä eroon. Kiempen maalaukset revittiin alas.
1990-luvulla lattiaremontin yhteydessä Kiempen maalaamia seinälautoja paljastui lattian tukirakenteista. Niitä oli käytetty uudestaan. Kymmenkunta lautaa entisöintiin ja ne haluttiin uudestaan nähtäviksi.
1990-luvun remontti ei ole ollut Virtain kirkon ainoa. Ensimmäiset isot ja toistaiseksi suurimmat muutostyöt tehtiin vuosina 1883-1884 lääninarkkitehti Theodor Granstedtin suunnitelmien mukaan. Kirkkosalin sisustus uusittiin lattiaa ja kirkonpenkkejä myöten.
Kirkkoon hankittiin Uudestakaupungista Jens Zachariassenin valmistamat urut. Niitä varten urkuparvea piti suurentaa. Nykyiset urut ovat Kangasalan urkutehtaan tuotantoa.
Vanhat alttaritaulut vietiin Pohjanmaan museoon Vaasaan ja niiden tilalle tuli tunnetun taidemaalari Alexandra Frosterus-Såltinin (1837-1916) maalaama teos Vapahtajan ilmestyminen pääsiäisaamuna Maria Magdaleenalle.
Seuraavat isommat muutostyöt tehtiin arkkitehti Ilmari Launiksen (1881-1955) ideoimana 1920-luvulla. Muun muassa alttarin ohessa olevat ikkunat saivat kauniit Launiksen suunnittelemat lasimaalaukset. Alttaritaulun kehykset sekä kastepöytä ovat myös Launiksen suunnittelemia. Kirkon alkuperäinen väri oli punainen, mutta nyt se vaihtui väliaikaisesti keltaiseksi.
Kirkkosalin eturivin penkkejä poistamalla alttariseinä siirtyi useita metrejä kirkkosaliin päin ja sen taakse saatiin tilaa pienelle sakastille. 1960-luvulla vuorostaan Launiksen aikainen alttariseinä purettiin ja alttari siirrettiin nykyiselle paikalleen. Uusi isompi sakasti rakennettiin pohjoispuolen jatkeeksi.
Eräs kirkkosalin erikoisuus on entisöity vanha kirkkolaiva. Olettavasti sen on tehnyt kirkkomaalari Thomas Kiempe.
Kirkossa on noin 700 istumapaikkaa.
Itäisen portin kupeessa on paikallisen Voipa Sulkavan pronssiveistos Vaivaispoika.
Kirkkomaan sankarihautausmaan Sankariristin on suunnitellut kuvanveistäjä Ilmari Wirkkala.
VIRTAIN KIRKKO
Osoite: Rantatie 9, Virrat.
