KANTA-HÄME / HATTULA – Hattulan Pyhän Ristin kirkossa vierailee kesäisin tuhansia Suomen kirkkohistoriasta kiinnostuneita. 1400-luvun lopulla valmistunut maaseutukirkko onkin eräs maamme tunnetuimpia, sillä siihen liittyy useita erikoisuuksia.
Kirkon nimi, Pyhän Ristin kirkko, tulee keskiaikaisesta uskomuksesta, että kirkossa säilytettiin palaa aitoa Golgatan ristiä. Rooman keisarin puoliso, keisarinna Helena, teki pyhiinvaellusmatkan ja löysi Pyhän Ristin kaivamalla lapiolla maata.
Ihmetekoihin kykenevä puinen ristinkappale teki Hattulan kirkosta suositun pyhiinvaelluskohteen. Sen uskottiin auttavan kipuihin ja sairauksiin.
Kadonneen historiallisen pyhäinjäännöksen kohtalosta ei ole tietoa. Ehkä venäläiset ratsusotilaat ryöstivät sen 1400-luvun lopulla tunkeutuessaan Hämeeseen.
Jos nykyäänkin iso osa kirkossa vierailijoista on ulkomaalaisia matkailijoita, heitä tuli tänne Hämeeseen jo keskiajalla Pyhän Ristin houkuttelemana.
Toinen Hattulan kirkon erikoisuus on käytetty rakennusmateriaali. Keskiajalla Suomen alueelle rakennettiin useita harmaakivikirkkoja, mutta Hämeen vanhin kirkko, Pyhän Ristin kirkko, on tehty poikkeuksellisesti tiilestä, samalla tavoin kuin Turun tuomiokirkko ja Hämeen linna.
Ehkä parhaiten Hattulan kirkko tunnetaan komeista keskiaikaisista maalauksistaan. Ilmeisesti samojen maalareiden koristama Lohjan Pyhän Laurin kirkko on toinen, joka mainitaan aina Hattulan kirkon yhteydessä. On toki useita muitakin maalauksilla koristeltuja kirkkoja, mutta Hattulassa maalauksia on lattiasta kattoon, enemmän kuin monessa muussa kirkossa.
Hattulan kirkossa on poikkeuksellisen vanhoja esineitä ja puuveistoksia. Muun muassa Lepaan kartanon omistajan lahjoittama kirkon toinen saarnastuoli vuodelta 1550 on Suomen vanhin. Kirkon vanhimmat puuveistokset ovat 1300-luvulta. Niistä kuuluisin on Hattulan Madonna. Tekijä Liedon mestari, mahdollisesti isompikin kuvanveistäjäryhmä, teki useita puisia pyhäinveistoksia eri kirkkoihin.
Tyyliltään täysgotiikkaa edustavan kirkon punatiilet on tehty oletettavasti samassa ruukissa kuin Hämeen linnankin tiilet. Jälkimmäinen on rakennettu samoihin aikoihin kuin Hattulan kirkko, jonka alaosa on kuitenkin tehty harmaakivestä. Myöhemmin valmistuneet sakasti ja asehuone on tehty myös graniitista.
Useimmista maamme kirkoista keskiaikaiset maalaukset peitettiin uskonpuhdistuksen myötä, mutta monin paikoin myös ne on otettu uudestaan esiin. Myös Hattulassa maalauksia peitettiin kalkkikerrosten alle, mutta vain osittain. Esimerkiksi holvimaalauksia ei koskaan peitetty. Piiloon jääneet maalaukset on myöhemmin otettu esiin ja kunnostettukin. Komeita maalauksia on myös asehuoneessa ja sakastissa. Jälkimmäinen on tähtiholveineen varsin komea.
Kirkkosalin 1500-luvun kalkkimaalaukset on tehty al secco -menetelmällä eli suoraan kuivalle pinnalle maalaamalla. Raamatun tapahtumien ja pyhimyskertomusten seinämaalaukset olivat oman aikakauden sarjakuvia, jonka avulla lukutaidottomat seurakuntalaiset oppivat raamatullisia tapahtumia. Saattoipa pappikin saarnata kielellä, jota rahvas ei ymmärtänyt.
Maalauksia on yhteensä lähes parisensataa aina luomiskertomuksesta viimeiseen tuomioon. Oletettavasti maalaukset on toteutettu Hämeen linnan päällikkö Åke Jöransson Tottin ja hänen puolisonsa Märta Bengtsdotter Ulvin taloudellisella tuella. Kirkossa on Tott-suvun vaakuna ikuistettuna maalauksiin.
Kirkkomaalauksiin liittyy mielenkiintoinen tämän päivän yksityiskohta, sillä kirjailija Anneli Kanto kirjoitti kuvitteellisen romaanin Rottien pyhimys. Sen tapahtumat sijoittuvat keskiajan Hattulan kirkkoon ja kirjan tarinat liittyvät kirkkomaalareihin. Romaanista on tullut niin suosittu, että moni on poikennut Hattulaan lukemansa historiallisen romaanin ansiosta.
Kyseessä on kolmilaivainen pitkäkirkko, jonka kaikki laivat ovat yhtä korkeita sivulaivojen ollessa kuitenkin kapeampia kuin keskilaiva. Sakasti ja asehuone on rakennettu myöhemmin. Keskiaikainen tunnelma on hyvin säilynyt, vaikka vuosisatojen aikana on tehty muutoksiakin. Uusia ikkunoita on puhkaistu, vanhoja suurennettu, mutta osa ikkunoista, kuten kuori-ikkuna, on alkuperäisiä.
1700-luvun alttaritaulun Pyhä ehtoollinen, on tehnyt Ruotsissa syntynyt, mutta Suomeen muuttanut kuvataiteilija Nils Schillmark.
Hattulan Pyhän Ristin kirkko kirkko on avoinna lähinnä vain kesäisin, sillä rakennuksessa ei ole lainkaan lämmitysjärjestelmää.
PYHÄN RISTIN KIRKKO
Osoite: Vanhankirkontie 41, Parola.
LUE MYÖS: Lepaan puutarhamuseo kertoo mitä puutarhoissamme on ajan myötä muuttunut
