KANTA-HÄME / HAUHO – Lakkautetun Hauhon kunnan vaakunassa on neljä oravaa muistuttamassa tapahtumasta, kun hauholaisten ja paavin välille syntyi kiista maksamattomista veroista. Kärhämä johti jopa paavin langettamaan pannaan vuonna 1329. Hauholaiset kieltäytyivät aluksi maksamasta kirkolle veroina neljää oravannahkaa.
Hauhon liityttyä Hämeenlinnaan vuonna 2009, vaakuna jäi pois käytöstä.
Keskiaikainen harmaakivikirkko, Pyhän Johannes Kastajan kirkko, ja itse Hauhon idyllinen kyläkeskusta ovat hienossa kunnossa. Kirkkoon tutustumisen ohella kannattaa varata hieman aikaa myös kyläraitin tunnelmasta nauttimiseen.
Hauhon 1500-luvun alussa valmistunut suorakaiteen mallinen kivikirkko ei suuremmin erotu arkkitehtuuriltaan muista saman aikakauden kirkoista. Siihen liittyy kuitenkin eräs erikoisuus, mistä Hauhon kirkko on tunnettu. Vaivaisukko Sokea Bartimeus 1600-luvun lopulta on eräs maamme vanhimpia.
Suomessa on yhä jäljellä toistasataa vaivaisukkoa anomassa seurakuntalaisilta avustusta diakoniatyöhön. Ilmiö yleistyi 1800-luvulla Suomen sodan päätyttyä. Niinpä puiset ukot usein kuvasivat sodassa kärsinyttä ja jalkansa menettänyttä sotilasta. Hauhon Bartimeus ei ole kuitenkaan sotilas, vaan Raamatussa mainittu tien laidassa kerjännyt mies, joka sai näkönsä takaisin Jeesuksen ansiosta.
Hauhon Bartimeus on erikoisuutena kiertänyt eri näyttelyissä aina ulkomaita myöten.
Vaivaisakkoja ei ole Suomen kirkoissa kuin yksi, tai oikeastaan kaksi. Näistä toinen sijaitsee sekin Hauhon kirkossa. Kyseessä on tunnetun kuvanveistäjä Matti Peltokankaan lehtikuusesta vuonna 2022 veistämä vaivaisakka Amalia. Köyryselkäinen puuveistos on tulijaan vastassa heti kirkon päätyovesta sisälle astuessa.
Paanukattoisen kirkon länsipäädyssä on 1800-luvulla kivestä ja tiilestä rakennettu teräväkärkinen kellotapuli. Itse kirkko on kolmilaivainen ja tiiliholvattu. Valkoiseksi kalkitut seinät ovat ilman maalauksia, ja ilmeisesti niitä ei ole koskaan ollutkaan. Yleisilme kirkossa onkin varsin hillitty.
Katosta roikkuva triumfiristi on 1500-luvulta. Alttaritaulun Jeesus Getsemanessa on maalannut Juho Forsell vuonna 1883. Ilmajoella syntynyt ja Amerikkaan muuttanut kuvataiteilija on jäänyt Suomessa melko tuntemattomaksi. Tummasävyisen alttaritaulun yläpuolella oleva värikäs lasimaalaus kiinnittää katseen. Kirkossa on myös muutamia keskiaikaisia puuveistoksia.
Asehuoneen kattoon on kiinnitetty kirkkolaiva. Se on kopio alkuperäisestä, jota säilytetään Kotkan Merikeskus Vellamossa. Suojaan viety kyseinen pienoismalli lienee Suomen vanhin kirkkolaiva 1600-luvun alusta.
HAUHON KIRKKO
Osoite: Danielson-Kalmarintie 1, Hauho.
LUE MYÖS: Taidekeskus Hovinkartanon pikantti lisä on Apteekkimuseo
LUE MYÖS: Kotkon ulkomuseoalueella siirrytään ajassa 100 vuotta taaksepäin
