Ura Basketin toiminnassa on mukana jo kolme sukupolvea.
Kaksikymmentä vuotta Ura Basketin seurahistoriaa ei ole pitkä aika, mutta kaarinalaisen koripallon juuret ulottuvatkin vuosikymmenien taakse aina 1950-luvulle asti. Elokuussa vuonna 2025 Ura Basketin kunniapuheenjohtaja Jukka Tamminen täytti 90 vuotta. Hän on kaarinalaisen koripallotoiminnan käynnistäjä.
Kaikki sai alkunsa vuonna 1958 nuoren opettaja Tammisen vetäessä liikuntakerhoa Ylikylän koulussa. Yhtenä lajina oli koripallo. 1930-luvulla perustettu paikallinen urheiluseura Kaarinan Ura otti lajikseen myös koripallon.
Eräs seuran nykyisistä puuhamiehistä on Jukka Lindberg, yksi Ura Basketin perustajista. Hän on nähnyt ja kokenut aitiopaikalta seuran kasvun.
– Kaarinalaisen koripallon kehittymiselle Jorma Ruokosella on ollut iso merkitys. Hän sai paljon uusia harrastajia koripallon pariin. Uralle tuli Ruokosen ansiosta useita juniorijoukkueita.
Kun koripallosta tuli seuran sisällä suosituin, tuli aika perustaa Kaarinaan koripalloon erikoistunut seura. Eroaminen 25 vuotta sitten emoseurasta tapahtui hyvässä yhteisymmärryksessä. Juhlavuottaan viettävä Ura Basket ry perustettiin 12.4.2005.
– Koripallosta oli tullut suurempi kuin seuran muut lajit. 2000-luvun alussa koripallojaostolla oli päätoiminen toiminnanjohtaja, mutta hänellä ei ollut seurassa nimenkirjoitusoikeutta. Oli vaivalloista pyytää joka kerta seuran puheenjohtajalta allekirjoitusta. Tämä käytännön ongelma oli suurin syy, miksi haluttiin irrottautua Kaarinan Urasta ja perustaa oma koripalloseura Ura Basket, samalla kuitenkin kunnioittaen kaarinalaisen Uran perinteitä.
Osa Kaarinan Uran aikaiset seura-aktiivit ovat yhä mukana paikallisessa koripallotoiminnassa. Kertoo paljon, millainen merkitys koripallolla on kaarinalaisille.
Ura Basketia on usein tituleerattu sanalla ”perhekeskeinen”. Näin on halunnut moni muukin seura kuvata kliseemäisesti omaa toimintaansa, mutta Kaarinassa se toimii oikeasti myös käytännössä. Koripallo on monen kaarinalaisen perheen yhteinen harrastus.
– Pitää paikkansa. Nyt mennään jo kolmannessa polvessa. Talkoohenki etenkin nuoremmissa ikäluokissa on voimissaan ja siitä syntyy varmasti perhekeskeisyys. Vanhemmat ovat hyvin aktiivisesti mukana.
Eikä siitäkään liene ollut haittaa, että kaupunginjohtaja Harri Virta on piinkova koripallomies. Melko harvoin näkee, miten itse kaupunginjohtajakin istuu kannustamassa oman kylän poikia. Ei kiristävä kravatti kaulassa pönöttäen VIP-katsomossa, vaan kaikkien muiden kannattajien joukossa kotijoukkueen väreihin pukeutuneena.
– Virta on ollut Kaarinan Uran koripallojunioreita. Hän on ollut myös se pikkupoika, joka houkutteli luokkakaverinsa Kimmo Vyyryläisen koripallon pariin. Harri on ollut aktiivisesti mukana juniorivuosien jälkeenkin seuratoiminnassa, kuten puheenjohtajana ja edustusjoukkueen joukkueenjohtajana.
Mitä itse pitkänlinjan lajivaikuttajana pidät Ura Basketin seurahistorian isoimpana asiana?
– Kyllä se on, vaikka seuraukset olivat mitä olivat, nousu Korisliigaan. Se oli euforinen hetki. Ei sellaista voinut edes unelmoida. Voiko olla ylipäätään mahdollista, että tällaisesta pikkukaupungista noustaan Korisliigaan. Toinen mieleenpainuva hetki oli, kun olin seuraamassa Uudessakaupungissa koripallo-ottelua Korihait-Kouvot, missä neljä Uran kasvattia oli kentällä.
– Olihan sekin hieno hetki, kun Ville Kaunisto ja Matti Nuutinen olivat yhtä aikaa maajoukkueessa. Sain itse vieläpä valmentaa Mattia kahdeksan vuotta pikkupojasta aikuisuuden kynnykselle asti.
Muun muassa nimet Ville Kaunisto, Tomi Rokala, Petri Kallio, Niilo Lehtilä, Samu Kaaresvirta, Riku Laine ja Kimmo Vyyryläinen ovat monelle tuttuja pelimiehiä. Heistä viimeksi mainittu osallistuu yhä edelleen ahkerasti kasvattajaseuransa toimintaan. Vyyryläinen ja Pekka Kallio nimitettiin ensimmäisinä jäseninä Ura Basketin Kunniagalleriaan.
Osa Ura Basketin kasvateista on Korisliigan lisäksi pelannut ulkomailla.
Bosnia ja Hertsegovinassa vuonna 1995 syntynyt Emir Sulejmanović muutti jo 2-vuotiaana Suomeen ja lopulta Kaarinaan. Koripalloura alkoi Ura Basketin junioreissa. Emir lähti nuorena maailmalle pelaten lopulta useissa Euroopan huippujoukkueissa. Sulejmanovićin peliura jatkuu yhä.
Ura Basketissa jo 15-vuotiaana edustusjoukkueessa pelannut Matti Nuutinen teki komean kansainvälisen uran ollen myös Suomen maajoukkueen runkopelaajia. Nuutinen palasi ulkomaan kierrokseltaan takaisin kasvattajaseuraansa vuonna 2020, mutta ura päättyi samalla, kun Ura ilmoitti luopuvansa sarjapaikastaan Korisliigassa.
Kenet edellä mainituista nimistä itse nostaisit esiin?
– Heistä Emir Sulejmanović on kansainvälisesti ansioitunein. Hän edusti Suomea juniorimaajoukkueissa, mutta valitsi aikuisena toisen kansallisuutensa perusteella Bosnia ja Hertsegovinan. Emir on tehnyt seurajoukkueissa upean uran voittaessa muun muassa viime kaudella Espanjan pääliigan levypallokuninkuuden.
Kaarinalaista koripalloa vähemmän tuntevalle Ura Basket tuli tunnetuksi, kun joukkue nousi Korisliigaan värikkäiden tapahtumien jälkeen. Ja vielä värikkäimpiä vaiheita koettiin, kun seura katosi takaisin alemmille sarjatasoille.
Ennen nousua ylöspäin TuNMKY ja Ura Basket kilpailivat Turun alueen koripalloherruudesta. Tosin sarjataso oli vasta maamme kolmanneksi korkein, Divari B. Lopulta kabinettipäätöksellä toiseksi korkeimmalle sarjatasolle nostettiin molemmat sekä TuNMKY ja Ura Basket.
Kaarinassa rima asetettiin heti korkealle, korkeammalle kuin koskaan aikaisemmin. Tavoite oli nousta muutaman vuoden sisällä Korisliigaan. Niinpä edustusjoukkueen päävalmentajaksi palkattiin koripallopiireissä hyvin tunnettu Kristian Palotie.
Ura Basketin tulevaisuudensuunnitelmat menivät heti uusiksi, sillä joukkue nousi saman tien Korisliigaan. Liian nopeasti, toteaisi varmasti moni myöhemmin.
– Nousuun ei oltu varauduttu organisaationa eikä myöskään taloudellisesti oltu valmiita. Kaarinassa oletettiin pitkään, että Turku hoitaa nousun. Se olisikin ollut luonnollista, kun Turku on paljon isompi kuin Kaarina. Ura Basket halusi tietysti mennä koko ajan eteenpäin. Meillä oli ollut useita hyviä valmentajia, jotka olivat seurassa vain lyhyitä aikoja. Palotien kanssa halusimme tehdä pidemmän kolmivuotisen sopimuksen. Sitten kävikin se ”vahinko”, että Ura Basket nousi. Joukkueelle tuli täysosumakausi.
Ura Basketin taustaryhmä joutui tekemään kovasti töitä Korisliigapaikan tultua pika-aikataululla. Pelipaikkakin siirtyi Littoisten monitoimitalolta naapurikaupunki Turkuun ja Kupittaan palloiluhalliin.
– Liigavaatimusten takia meillä ei ollut muutakaan vaihtoehtoa. Ratkaisu oli taloudellisesti seuralle raskas. Poikkeusluvalla saimme pelata muutaman ottelun Littoisten monitoimitalolla.
Ura Basketin pelatessa Turussa talkooväen runsas määrä teki vaikutuksen. Vastaavaan pystyy harva palloiluseura Turun alueella.
– Talkooporukka oli jo valmis ennen liiganousua eli sellainen porukka oli jo olemassa divisioonatasolla. Ryhmässä oli ja on yhä mukana useita naisia. Korisliigan ottelutapahtumat eivät siis olleet ongelma, vaikka tarvitsimme talkoolaisia kymmeniä joka otteluun.
Kolmen vuoden taival päättyi lopulta sarjapaikan luovuttamiseen. Rahat olivat loppu ja velkaa jäi emoseuralle maksettavaksi useammaksi vuodeksi.
Oliko nousu Korisliigaan sittenkään hyvä asia?
– Seurana saimme tietysti paljon näkyvyyttä. Meistä kirjoitettiin ihan näyttävästi, mutta loppua kohden julkisuus alkoi kääntyä negatiiviseksi.
– Ura Basketissa on käytössä sanonta Hymy, Ryhti, Rohkeus. Esimerkiksi kannustamme lasta rohkeasti yrittämään parhaansa, mutta annamme tilaa myös epäonnistumiselle. Isossa kuvassa seura on ollut rohkea eli uskaltanut yrittää, vaikka lasku oli suuri. Seura on kuitenkin niistä selvinnyt. Talous on nyt kunnossa.
Voiko Ura Basket pelata tulevaisuudessa Korisliigaa vai riittikö viimekertainen kolmen vuoden taival pääsarjassa?
– Korisliiga on hyvin kaukainen unelma. 1A-divisioona olisi oikea taso. Jos puhutaan liigatason koripallosta, näen sen ainoana vaihtoehtona Turun kanssa,
Kaarina ja Turku ovat aikoinaan tehnyt yhteistyötä Aura Basket -nimellä, mutta sekin toiminta kaatui taloudellisiin haasteisiin.
– Se oli erittäin rohkea veto. Silloin molemmat joukkueet, Ura ja Namika, pelasivat divarissa. Molemmilla oli myös nuoria pelaajia, omia kasvatteja, joille haluttiin tarjota mahdollisuus pelata korkeimmalla sarjatasolla lähtemättä muualle.
Vuonna 2022 valmistui Kaarinan keskustaan Valkeavuoren komea liikuntahalli. Se tuli tarpeeseen. Ura Basketissa on lähes 800 jäsentä, joista yli puolet on lisenssipelaajia (469). Kuulostaa erikoiselta, että koripallon suosio on Kaarinassa niin suuri, että Valkeavuoren halli, Littoisten monitoimitalo ja koulujen salit eivät riitä. Paikallinen koripallo kärsii tilanahtaudesta.
– Kaarina on kasvava kaupunki. Lapsiluku lisääntyy ja koripallo on hyvässä nosteessa. Ura Basketilla on hyvä maine ja seura saa jatkuvasti lisää harrastajia. Tilojen suhteen olemme veitsenterällä.
