Pihalla kuin lumiukko, vaikka on jo toukokuu.
Peli käyntiin ja hetkessä pelaajat ovat samassa läjässä. Sen jälkeen odotellaan hetki ja sama toistuu. Vaikuttaa omituiselta. Erikoinen laji oli tuttu näky itselleni vain amerikkalaisista elokuvista. 1980-luvun alku oli aikaa, kun ei ollut taivaskanavia, joista olisi nähnyt eksoottisiakin palloilulajeja.
Amerikkalaisen jalkapallon kotimaisen lajihistorian ensimmäinen ottelu Turussa pelattiin keväällä vuonna 1982.
Jenkkifutis oli rantautunut Suomeen tovi aikaisemmin, 1970-luvulla. Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon Liittokin perustettiin vasta vuonna 1979. Käynnistäjinä toimivat Amerikassa lajiin perehtyneet vaihto-oppilaat. Kotimatkalle Suomeen matkalaukkuun pakattiin omituisen mallisia soikeita palloja.
Pääsarja nimettiin myöhemmin Vaahteraliigaksi ja Suomen mestaruuspysti Vaahteramaljaksi. Se oli Kanadan Suomen suurlähetystön lahja kotimaiselle lajiliitolle. Ensimmäinen virallinen SM-sarja pelattiin vuonna 1980.
Turussa oltiin liki etujoukoissa, sillä paikallinen Turun Amerikkalainen Jalkapallo ry eli Turku Trojans perustettiin talvella 1982. Parisenkymmentä innokasta lajivisionääriä oli asialla. Oma haasteensa oli siihen aikaan jo pelkästään jenkkifutikseen liittyvien varusteiden hankinta.
Turku Trojans sai aluksi pelata melko piilossa julkisuudelta, vaikka alkuaikoina lajin amerikkalainen eksotiikka lisäsi Turun alueellakin mielenkiintoa. Paikallinen media ja itse turkulaisetkin kuitenkin kiinnostuivat, kun uusi joukkue alkoi menestyä. Jo kolmantena kautenaan Trojans oli Vaahteraliigan loppuottelussa. Tuloksena oli seurahistorian ensimmäinen hopeamitali.
Jenkkifutiksen lajivaltiaat ovat tulleet Suomessa kautta aikojen pääkaupunkiseudulta. Helsinki Roosters ja East City Giants ovat kahmineet suurimman osan Suomen mestaruuksista. Turku Trojans sai odottaa omaa mestaruuttaan 21 vuotta. Joukkue voitti seurahistorian ainoan Suomen mestaruutensa vuonna 2003.
Katkeria finaalitappioita kertyi senkin edestä.
Yhden mestaruuden lisäksi kymmenen hopeaa ja kuusi pronssia on kuitenkin komea lukema 35:ltä Vaahteraliigakaudelta. Vastaavaan mitalisaaliiseen ei yltäne yksikään pääsarjatason toinen turkulaisjoukkue yhtä lyhyessä ajassa.
Kun minkä tahansa palloilujoukkueen rinkiin tarvitaan kauden aikana kymmeniä pelaajia, syntyy ongelmia. Amerikkalaisessa jalkapallossa lisenssipelaajien määrä on muutenkin pieni. Turku Trojans on saanut melko lyhyen historiansa aikana kokea tämän ison haasteen. Pelaajia ei ole ollut aina riittävästi käytettävissä.
Trojansin 30. juhlavuosi vuonna 2012 oli täynnä vaikeuksia. Pelit eivät sujuneet ja kausi päättyi edellisen vuoden tapaan Vaahteraliigan viimeiseen sijaan. Tehtiin radikaali päätös. Trojans päätti hakea vauhtia sarjaporrasta alempaa, vaikka olisi saattanut saada yhä lisenssin liigatasolle.
Paluu takaisin pääsarjatasolle tapahtui kuitenkin nopeasti. Trojansin pelaajille ripustettiin hopeamitalit kaulaan jo kauden 2014 päätteeksi. Tällä kertaa hopea oli voitettu mitali isojen vaikeuksien jälkeen. Kahdessa vuodessa liigajumbosta divarin kautta takaisin Vaahteraliigan eliittiin oli kova suoritus.
Mustia pilviä ilmestyi kuitenkin uudestaan Urheilupuiston Yläkentän ylle jo kauden 2017 päätteeksi. Jumbosija vältettiin, mutta pelaajia ei ollut nyttenkään riittävästi seuraavalle kaudelle. Oli pakko jälleen luopua paikasta Vaahteraliigassa. Sen jälkeen Trojans pelasi muutaman vuoden 3. ja 2. divisioonissa.
Kaudeksi 2026 Turku Trojans anoi paikkaa 1. divisioonaan viiden yhtä sarjatasoa alempana vietetyn kauden jälkeen. Hakemus hyväksyttiin. Eli tällä kaudella Turku Trojans on pelannut pitkän tauon jälkeen miesten amerikkalaisen jalkapallon toiseksi korkeimmalla sarjatasolla. Unelma on nousta Vaahteraliigaan, mutta vasta sitten, kun toiminta on jälleen kestävällä pohjalla.
Urheilullisestikin nousuhaaste on kova, sillä nuori ja kokematon Trojans on kuuden joukkueen divarisarjassa nyt viimeinen.
Trojansin naisten joukkue on pelannut naisten jenkkifutista kaudesta 2012 alkaen. Viime vuodet ovat olleet menestyksellisiä, Trojans Women on voittanut Suomen mestaruuden vuosina 2021, 2022, 2023 ja 2024. Tosin naisten Vaahteraliigassa pelaa turkulaisten lisäksi vain kolme muuta joukkuetta.
Kotimaisella jenkkifutiksellakin, kuten useilla muillakin joukkuelajeilla, on lähivuosina isot haasteensa. Syynä on syntyvyyden reipas alentuminen. Lähes jokainen syntyvä ikäluokka on Suomessa edeltäjäänsä pienempi. Lajeissa, joissa tarvitaan paljon pelaajia, ongelmat ovat olemassa jo nyt. Etenkin naisten puolella tämä näkyy sarjasta luopumisina. Amerikkalaisessa jalkapallossa harjoitusrinkiin tarvitaan 50-60 pelaajaa. Vieläpä ominaisuuksiltaan täysin erilaisia.
Trojansin miesten seuraava ottelu on Yläkentällä lauantaina 18.7. Vastustajaksi saapuu Kerava Bulldogs. Ottelu alkaa kello 12.00. Miesten I-divisioonan pelitkin tarjoillaan suorina lähetyksinä Ruudussa.
Trojans Women pelaa samana päivänä (la 18.7.) kello 17.00. Vastustaja on Oulu Northern Lights. Myös naisten ottelut näkyvät Ruudun kautta.
