KOUVOLA / KYMENLAAKSO – Harva kirkko on synnyttänyt yhtä paljon erilaisia mielipiteitä kuin Kouvolan Keskuskirkko. Syynä on kirkon täysin poikkeuksellinen ulkonäkö kirkoksi. Irvailuja ja haukkumasanoja
KOUVOLA / KYMENLAAKSO – 1950-luku oli Suomessa jälleenrakentamisen ja kaupungistumisen aikaa. Ihmiset muuttivat maalta kaupunkeihin. Sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat perheineen tarvitsivat uusia asuntoja. Syntyi
SIPPOLA / KYMENLAAKSO – Siirrytään aikaan, kun Kymijoki mahdollisti teollisuuden kehittymisen. Joen varrelle perustettiin 1800-luvun puolenvälin jälkeen suuria sahalaitoksia, mitkä loivat perustan koko Suomen metsäteollisuudelle.
KUHMOINEN / PIRKANMAA – Parin tuhannen asukkaan Kuhmoinen on sinnitellyt itsenäisenä kuntana. Suurin maantieteellinen muutos on kuitenkin ollut, kun Kuhmoinen siirtyi Keski-Suomen maakunnasta Pirkanmaan puolelle.
KULLAA / SATAKUNTA – Kullaan kunta lakkasi olemasta, kun se vuonna 2005 liitettiin Ulvilaan. Samalla päättyi myös vuonna 1920 itsenäistynyt Kullaan seurakunta. Se oli ollut
KURU / PIRKANMAA – Ylöjärven seurakunta kuului aikoinaan Pirkkalan emäseurakuntaan, kunnes se itsenäistyi vuonna 1899. Hallinnollisesti Ylöjärvelläkin iso muutos tapahtui, kun kuntaliitosten myötä Viljakkalan kunta
KURU / PIRKANMAA – Itä-Aure on pieni entisen Kurun kunnan kylä, joka nykyään kuntaliitoksen jälkeen kuuluu Ylöjärven kaupunkiin. Alun perin kylää kutsuttiin nimellä Aurejärvi alueella
KUSTAVI / VARSINAIS-SUOMI – Punaiseksi maalattu puukirkko saariston idyllissä, hyvin hoidettu hautausmaa ja useampi kirkkolaiva koristamassa tunnelmallisen pikkukirkon sisätiloja. Kustavin kirkossa kaikki on juuri niin
KUUSANKOSKI / KYMENLAAKSO – Komea vanhan ajan kirkko. Näin totesi eräs Kuusakosken kirkossa vierailut. Kirkoissa vanha on suhteellinen käsitys, mutta kyllä jo yli 100-vuotista voi
KUUSJOKI / VARSINAIS-SUOMI – Ristillä varustettu keltainen kellotapuli tien vieressä on hyvä maamerkki. Kuusjoen kaunis kirkko, kyläläisten ylpeys, sijaitsee hieman piilossa korkeiden kuusien takana. Ulkoapäin