TUTO Volley julkaisi tiedotteen, mikä piti lukea kahteen kertaan. Selkokielellä siinä luki, että kotimainen lentopallolegenda Mikko Esko siirtyy Turkuun ja TUTO Volleyn joukkueeseen.
Se oli etukäteen tiedossa, että turkulaisseura ei ollut tyytyväinen Puerto Ricosta värvättyyn Sergio Carrillon otteisiin. Sisäpiiri tiesi, että verkot uuden passarin löytämiseksi oli heitetty veteen. Se, että siihen tarttuikin melkoinen vonkale, todellinen arvokala, ikinuori Mikko Esko, oli monelle lentopalloa seuraavalle yllätys.
Pitääkin udella ensimmäiseksi TUTO Volleyn manageri Marko Ekolta tapahtumaketjun yksityiskohtia.
Tuliko Mikko Eskon kanssa sopimuksen synty seurallekin pienoisena yllätyksenä?
– Joulukuun alussa tuli tilanne, että tarvitsemme uuden passarin. Otin yhteyttä Eskoon. Mikon tunsin entuudestaan, mutta olihan se erityistä saada niin iso nimi Turkuun. Muita vaihtoehtoja ei tarvinnut edes miettiä.
Pitikö seuran taustojen nähdä kovastikin vaivaa, jotta Eskon sopimus oli taloudellisesti mahdollinen?
– Pari viikkoa ympäri vuorokauden piti tehdä töitä. Yhteistyökumppaneiden tuki oli tärkeää. Ne, jotka tuntevat lentopalloa, innostuivat heti, kun kuulivat nimen.
Jo ensimmäisessä Mestaruusliigan ottelussa yhtä kärkijoukkuetta vastaan tuli voitto. Akaa Volley kaatui Kupittaalla. Seuraavaksi kaatui Kokkolan Tiikerit.
Miltä alku on vaikuttanut niin harjoituksissa kuin otteluissa?
– Kaikki lähtee harjoituksista. Mukaan on tullut tasonnostoa, ryhtiä ja johtajuutta. Kaikilla pelaajilla on itseluottamus noussut. Mikon tulo on vaikuttanut jokaisen pelaamiseen ja pelimme on parantunut paljon.
Mikko Eskon meriittilista on loputon. Valinta kauden lentopalloilijaksi on osunut Eskon kohdalle jo useamman kerran. VaLePa:n kasvatilla on toiseksi eniten miesten A-maaotteluita (306). Eskon edellä on vain kuusi ottelua enemmän pelannut Kari Kalin.
Erivärisiä SM-mitaleja on säkillinen. Pelkästään Suomen mestaruuksia on viisi kappaletta. Kuinka monta niitä olisikaan, jos Esko ei olisi pelannut neljätoista kautta yhtäjaksoisesti Euroopan huippuseuroissa. Suomen lisäksi Mikko on pelannut Saksassa, Belgiassa, Italiassa, Venäjällä ja Turkissa sekä nostanut voittopyttyjä näissäkin maissa.
Kaikki loppuu kuitenkin aikanaan – paitsi ei Mikko Eskon kohdalla. Ehdittiin jo keväällä 2024 julkaista tiedote, että Eskosta tulisi Suomen lentopallomaajoukkueen ja -liiton päätoiminen general manager. Ei tullut. Eskon piti toimia myös Olli Kunnarin apuvalmentajana A-maajoukkueessa. Ei tämäkään toteutunut.
– Ehdin olla puoli vuotta liiton hommissa. Sitten teimme olympiakomitean kanssa matkan Sloveniaan. Olimme seuraamassa ACH Ljubljanan lentopalloharjoituksia. Siellä joukkueen manageri kyseli heti kiinnostustani tulla loppukaudeksi pelaamaan. Houkutus oli suuri ja perheeltäkin tuli hyväksyntä. Kyse oli kuitenkin isosta seurasta. Sopimus syntyi nopeasti. Ajattelin, että voisi myöhemmin kaduttaa, jos nyt kieltäydyn. Sattumastahan siinä oli kyse.
Näin Mikko Eskosta tuli yllättäen slovenialaisen ACH Volley Ljubljanan passari. Sen jälkeen tilastoihin ikuistettiin siirto Viroon. Esko edusti Barrus Voru VK:ta, kunnes joulukuussa 2025 hän palasi Suomeen ja Turkuun.
Mikä todellisuudessa ratkaisi siirron TUTO Volleyn joukkueeseen?
– En halunnut olla pidempään Virossa, kun perhe oli yksinään Suomessa. Vaimo sai pyörittää perheellisen arkea. Kun TUTO otti yhteyttä, kiinnostuin. Koin, että voisin tuoda joukkueeseen jotain. TUTO Volley on mielenkiintoinen seura, jolla ei ole vielä pitkiä perinteitä. On hienoa tulla uuteen.
Pitkän uran tehneen Mikko Eskon huippuhetket ovat ne kaudet, kun hän pelasi arvostetussa Italian liigassa. Kolme ensimmäistä kautta meni Padovan riveissä. Sieltä tuli siirto kaudeksi 2008-2009 Montichiariin. Kesken kauden Esko teki sopimuksen, mistä moni lentopalloilija voi nähdä vain unta. Huippuseura Pallavolo Modena kuuluu eurooppalaiseen lentopalloseurojen eliittiin.
Millaisen muiston Italia (vuodet 2005-2012) ja erityisesti kolme vuotta Modenassa on jättänyt?
– Hienoja kokemuksia, kun lentopallon taso ja arvostus on siellä niin korkea. Alasarjoissakin toimitaan ammattimaisesti. Verkon toisella puolella oli aluksi pelaajia, joita olin nähnyt aikaisemmin vain telkkarissa. Mutta siitäkin tuli nopeasti normaalia.
Mikä on ollut toistaiseksi urasi hienoin hetki?
– Huippuhetkiä on paljon. Valitaan se, kun urani alussa voitin ensimmäisen Suomen mestaruuden. Pelasin silloin Keski-Savon Paterissa. Voitimme Pieksämäen Urheilutalolla viidennessä ja ratkaisevassa finaaliottelussa kuopiolaiset. Isompiakin voittoja on tullut, mutta juuri se ensimmäinen mestaruus on erityisen mieluisa.
Mikä on ollut kovin pettymys?
– Vuonna 2007 nelossija EM-kisoissa oli maajoukkueelta kova saavutus, mutta tappio välierissä Espanjaa vastaan on pahin pettymykseni. Johdimme ottelua 2-1 ja hävisimme. Kun finaalipaikka vaihtui nelossijaan, se oli iso pettymys.
Mikon peliuraan liittyy vahvasti Saara Loikkanen, nykyinen Saara Esko, Mikon puoliso. Molemmat ovat tehneet komean lentopallouran, vieläpä ulkomailla pelatessaan samoissa maisemissa. Maajoukkueen kippari Saara Esko, on voittanut Saksan ja Belgian mestaruudet.
Miten on mahdollista, että olette voineet sovittaa huippulentopallon ja vieläpä yhtä aikaa pelaamisen samoissa maisemissa?
– Molemmilla oli tavoite päästä nuorena ulkomaille pelaamaan. Jukka Kutilalla oli hyvät suhteet Saksaan. Molemmat päädyimme sinne, mutta eri paikkakunnille. Näimme viikoittain. Sen jälkeen siirryin Belgiaan. Saara tuli vuoden päästä perässä sinne pelaamaan ja asuimme yhdessä.
– Sen jälkeen siirryimme molemmat Italiaan Padovaan ja pystyimme taas asumaan saman katon alla. Ja olihan se iso juttu, kun molemmat pelasimme Italian pääsarjassa ja saimme asua yhdessä.
– Pitkä matka on menty yhtä matkaa. Kun lapset syntyivät, niin koko perhe kulki aina mukana niin Venäjällä kuin Turkissakin. Onhan se ollut hienoa, kun harjoituksista ja peleistä kotiin tullessani on oma perhe ollut odottamassa. Oli huippuaikoja olla perheen kanssa ulkomailla, mutta se pitää tehdä silloin, kun lapset ovat vielä pieniä
Mikon ja Saaran maaotteluiden yhteenlaskettu määrä, yli 400, on varmasti Suomen ennätys. Onko kotona puhuttu muustakin kuin lentopallosta?
– Paljon on puhuttu lentopallosta, mutta muustakin. Nykyäänkin puhutaan, kun tytär pelaa lentopalloa. Puhutaan paljon myös jääkiekosta, kun poika pelaa Tapparassa. Olemme urheiluperhe.
Lentopallo on joukkuelaji, jossa voittopytyt jäävät seuralle. Kun ura on kestänyt vuosikymmenien ajan, on todennäköisesti omaan palkintokaappiin jäänyt prinikoita. Eskon lentopalloperheessä kaikkien muistojen tallentamiseen tarvitaan varmasti yksi huone.
– Tallessa ovat, mutta eivät ole esillä. On otettu talteen pelipaitoja ja lehtileikkeitäkin.
Kahden lapsen lentopalloa yhä ammatikseen pelaavan perheenisän elämä on asettunut tuttuihin maisemiin Vammalaan. Eskoa haastatellessa toistuvat tiuhaan sanat perhe, puoliso, lapset ja koti. Viittäkymppiä lähestyvällä ammattilentopalloilijalla on elämässään muutakin kuin lentopallo.
Nelihenkinen Eskon perhe elää ruuhkavuosia. Kalenterit täyttyvät vanhempien menojen lisäksi lasten harrastuksista. Kannusta, kustanna ja erityisesti kuljeta on Mikon ja Saaran normiarkea. Haastattelija suorastaan hengästyy, kun kuuntelee Eskon viikko-ohjelmaa.
– Ajattelen sen niin, että aika menee nopeasti. Muutaman vuoden kuluttua lapset ovat jo muualla. Uskon, että sitä vielä kaipaa näitä aikoja.
Miten omat harjoitukset turkulaisseuran kanssa ja Mestaruusliigaottelut on saatu sovitettua perheen arkeen?
– En ole Turussa kuitenkaan montaa päivää viikossa. Hyvin tämä on mennyt. Meillä on kakkosasunto Tampereella ja poika pelaa Tapparassa sekä käy koulua Nokialla. Tytär asuu kotona, mutta pelaa Kangasalalla. Joskus tulee oltua itsekin yötä Tampereella. Onneksi lapsille on myös tarjolla kimppakyytejä. Kun saan yhä pelata lentopalloa, se on itselleni hyvää vastapainoa.
Mikko Esko pelasi ensimmäiset pääsarjatason ottelunsa ennen aikuisikää vuonna 1995. Kun lentopallosta on kertynyt kokemusta useammalta eri vuosikymmeneltä, niin voisi olettaa, että omat muistelmat olisivat tulossa.
– Ehkä. En poissulje ajatusta.
Tämä keskustelu käytiin päivää ennen erityistä ottelua. Mikko Eskon kasvattajaseura VaLePa saapuu TUTO Volleyn vieraaksi. Tiedossa on myös iso bussilastillinen VaLePan kannattajia. Eskolle ottelu on erilainen, mutta ei kuitenkaan ensimmäinen kerta tuttua joukkuetta vastaan.
– Pelasin Keski-Savon Paterissa ja silloin tuli pelattua myös VaLePaa vastaan. Muistan, kuinka outoa se ensimmäinen kerta oli. Tuton kanssa meillä on ainakin vielä yksi ottelu Vammalassa.
Lopuksi voisi kysyä, kuinka pitkään Mikko Eskon aktiivinen lentopalloura vielä kestää. Ei kysytä, koska vastausta tuskin saa.
