ETELÄ-SAVO / MÄNTYHARJU – Mäntyharjun kirkkoherralla oli aikoinaan visainen ongelma: rukoillako Venäjän keisarin vai Ruotsin kuninkaan puolesta? Mäntyharju on sijainnut kahden valtion, Ruotsin ja Venäjän rajalla, jopa niin, että tiettyinä aikoina kahden valtakunnan raja kulki kylän keskeltä.
Vielä nykyäänkin Mäntyharju sijaitsee maakuntarajojen risteytyskohdassa. Kunta on Savon puolella, mutta Kymenlaakso ja Häme eivät ole kaukana.
Suomen sodan jälkeen vuonna 1809 Mäntyharjun kahtia jakautunut seurakunta saattoi jälleen yhdistyä, kun koko alue liitettiin Venäjän valtakuntaan. Seurakunta sai uuden pappilan vuonna 1812. Kirkkoherra Berner sai asunnokseen empiretyylisen komean päärakennuksen.
Iso-Pappilan isännät vaihtuivat, kunnes rakennus siirtyi muutostöiden jälkeen seurakunnan työntekijöiden käyttöön. 1960-luvun lopulla viimeisten asukkaiden poistuttua pappilassa voitiin aloittaa museotoiminta. Sitä ennen oviaukot salista kamareihin avattiin uudelleen. Nyt pappilan sisätiloissa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä.
Papisto sai aikoinaan osan tuloistaan luontaisetuina tiluksiltaan. Varsinaisen työn hoitivat vuokralaiset, pappilan piiat ja rengit. Palkollisten käytössä ollut väentupa on yhä pappilan pihamaalla. 1800-luvun lopun kivinavetassa oli lehmiä, lampaita, sikoja ja hevosia. Nyt eläimien tilalla on erikoisnäyttelyitä sekä navetan vintillä laaja maa- ja metsätalousajokalustokokoelma.
Vanhoista pappilan talousrakennuksista on jäljellä myös kaksi aittaa ja 1900-luvun alussa rakennettu riihi.
Pappilan läheisyydessä sijaitseva Veteraanipuisto on muistona tuleville sukupolville raskaista taisteluvuosista 1939-1945. Puistoon on rakennettu osuman kestävää kaksi korsua ja niitä yhdistävä taistelu- ja yhdyshauta. Nähtävänä on myös sodanaikainen kenttäkanuuna sekä venäläisen pommikoneen paluulennolla pudottamien pommien sirpaleita.
ISO-PAPPILAN MUSEOALUE
Osoite: Isopappilantie, Mäntyharju.
LUE MYÖS: Miekankoski tunnetaan tukinuitosta
