ETELÄ-POHJANMAA / KARIJOKI – Kellomuseot ovat harvinaisia Suomessa. Kolmannen polven kelloseppä Seppo Tienhaaran ylläpitämä oma yksityinen Karijoen Kellomuseo ei ole pelkästään harvinaisuus, vaan myös tasoltaan poikkeuksellisen laadukas. Toista samanlaista ei löydy Suomesta.
Tienhaara on kelloseppänä ollut kellojen parissa pitkään, vuosikymmenien ajan, mutta Karijoen keskustassa entisen pankin tiloissa toimiva Kellomuseo on ollut olemassa nykylaajuudessaan vasta lyhyen aikaa. Eikä kyse ole vain museosta, vaan paikka on samalla mestari Tienhaaran oma verstas.
Lukemattomien kellojen ohella tilat täyttyvät suurikokoisista laitteista, kuten porakoneista, sorveista ja jyrsimistä. Näkymä on kuin olisi metallityöpajassa. Tosin laitteet ovat hienomekaniikasta vähemmän ymmärtävälle mystisen näköisiä.
Museon ylläpitäminen on taloudellisesti kannattamatonta liiketoimintaa. Tienhaaran leipä tulee verstaan puolelta. Karijoen ”pajalle” tulee korjattavaa eri puolilta Suomea. Syykin on selvä. Taitavien osaajien määrä vähenee ja jälleen muotiin tulleiden vanhojen perintökellon korjaamiseen tarvitaan osaamista. Vaikka tänä päivänä seinäkellojen kysyntä on heikkoa, moni haluaa korjauttaa sukukalleuden.
Joskus Tienhaaran kädentaitoja tarvitaan oman verstaan ulkopuolellakin. Hän on kunnostanut muun muassa Kristiinankaupungin Raatihuoneen kellon.
Kellomuseossa on esillä seinäkelloja, kaappikelloja ja tasku- ja rannekelloja. Kokonaismäärää tuskin tietää museoisäntä itsekään. Pääpaino esillä olevissa kelloissa on kotimaisuus.
Könnin suvun kellonvalmistusperinteet ulottuvat 1700-luvulle asti. Könnin legendaaristen pohjanmaalaisten kellojen lisäksi Kellomuseo esittelee etenkin sodanjälkeisiä kelloja. Suomessa oli aikanaan useitakin kellojen valmistajia. Valmet, Hehku, Sirius, Kope, Helkama jne. Maassamme oli sodan jälkeen pulaa kelloista ja olipa vielä voimassa tuontikieltokin.
Tienhaaran kelloverstaan työkoneet ovat erikoistyökaluja, osin myös historiallisia, vaikkakin yhä toimivia. Eräs on keervärkki vuodelta 1815, Suomen vanhin. Kyseessä on ratasleikkuri, jonka avulla kelloseppä voi jyrsinterän avulla leikata hampaita rattaaseen. Siitä on ollut iso apu kelloseppien työssä, sillä käsin viilaamalla työ etenee huomattavasti hitaammin.
Kellomuseossa vierailevien kirjo on laidasta laitaan. Osa on alan konkareita, osa kelloseppäkoulusta juuri valmistuneita. Arvokkaat ja historialliset kellot kiinnostavat tavallistakin matkailijaa. Erikoinen kellotekniikkaa ja taitavaa kädentyötaitoa arvostetaan.
Kellomuseossa selviää myös, miksi kellokaupoissa kellojen viisarit asetetaan samalla tavoin, kymmenen minuuttia vaille kymmenen.
KELLOMUSEO
Osoite: Kristiinantie 1, Karijoki.
Seppo Tienhaara: 040 0603785.
LUE MYÖS: Muinainen asuinpaikka Susiluola, totta vai tarua – kiistely jatkuu kiivaana
LUE MYÖS: Karijoen kotiseutumuseo sijaitsee komeassa paikassa – sisätiloissa on paljon nähtävää