VARSINAIS-SUOMI / KISKO – Kaikki sai alkunsa sattumasta. 1700-luvun puolessa välissä eräs paikallinen löysi kiinnostavasti kimaltelevaa kiveä. Siinä oli kuparia. Pian löydön jälkeen rakennettiin Kärkelänjoen rannalle Suomen ensimmäinen kuparisulatto vuonna 1766. Sen perusti kauppaneuvos Robert Finlay.
Tarkoituksena oli käsitellä muutaman kilometrin päässä sijainneen Orijärven kaivoksen tuottamaa kuparimalmia. Sulattamon ensimmäiset työntekijät saapuivat Ruotsista, minne myös aluksi Kärkelän sulattamon kupari vietiin.
Sulattamo toimi reilun vuosisadan vuoteen 1882. Sitä ennen sulattamon perustaja Finlay oli mennyt konkurssiin. Usean omistajanvaihdoksen jälkeen Fiskar-yhtiöstä tuli Kärkelän omistaja. Kuparinsulatuksen päättyessä Kärkelästä tuli maatila. Lehmistä ja sioista luovuttiin 1960-luvulla. Sen jälkeen Kärkelässä harjoitettiin vain maa- ja metsätaloutta.
Kärkelän ruukkikylä on hyvin säilynyt. Vanhin rakennus on joen varrella sijaitseva paja. Hirsiset työväen asuinrakennukset muodostavat idyllisen kokonaisuuden. Nyt ne on vuokrattu kesäasukkaille. Samoin myös Kärkelän kartanon tilanhoitajan käytössä ollut keltainen päärakennus on yksityisomistuksessa.
Osa vanhasta navetta- ja meijerirakennuksesta on vuokrattu hevosalan yrittäjälle. Samassa rakennuksessa on Kärkelän ruukin vaunumuseo. Esillä on vanhoja vaunuja ja kiesejä. Reki-malleja on useita.
Kärkelänjokeen rakennettiin vesivoimalaitos 1900-luvun alussa. Kärkelän kylä ja lähiseudun asukkaat saivat siitä sähköä aina 1970-luvulla asti.
Koska Kärkelän ruukki on yksityisaluetta ja Museoviraston suojelema, alueella liikkuessa pitää ottaa huomioon asukkaat. Tilauksesta järjestetään noin tunnin opastuskierroksia ryhmille.
KÄRKELÄN RUUKKIKYLÄ
Osoite: Kärkelänkartanontie 411, Kisko (Salo).
LUE MYÖS: Haapaniemen linnanrauniot – maanalaisiin osiin tutustuttaessa taskulampusta on hyötyä
LUE MYÖS: Orijärven lopetettu kaivos on Suomen vanhin kuparikaivos
