VARSINAIS-SUOMI / KARUNA (Sauvo) – Karunalaisten mielestä heidän kivikirkkonsa on Suomen kaunein, niin ulkoa kuin sisältäkin. Ja tietysti myös sijainniltaan paras mahdollinen, aivan meren tuntumassa. Jopa kirkkoasiantuntijat pitävät Karunan kirkkoa yhtenä Suomen onnistuneimmista kansallisromanttisista kirkoista.
Vuonna 1910 valmistuneen kirkon suunnittelija on ollut eräs Suomen tunnetuimmista kirkkoarkkitehdeista. Josef Stenbäck (1854-1929) oli 1900-luvun alun maamme eturivin arkkitehtejä yhdessä Eliel Saarisen ja Lars Sonckin kanssa. Silloinen vallitseva tyylisuunta oli Europasta saapunut jugend, josta suomalaiset kehittivät oman kansallisromanttisen tyylisuuntansa.
Arkkitehti Josef Stenbäck suunnitteli yli 30 kotimaista kirkkorakennusta. Kirkkoherran poikana hän sai kristillisen 
kasvatuksen ja se vaikutti hänen kiinnostukseensa juuri kirkkoja kohtaan. Monilahjakkuus teki myös uskonnollisia teoksia useiden kirkkojen sisätiloihin.
Osa Stenbäckin uran alkukauden kirkoista oli uusgoottilaisia puukirkkoja, osa myöhemmin valmistuneita kansallisromanttisia kivikirkkoja. Stenbäck vastasi uransa aikana myös monen kirkon korjaus- ja muutossuunnitelmista. Hänellä oli myös insinöörin koulutus.
Lohkottu graniitti oli kansallisromantiikan aikana suosittu julkisivumateriaali. Näin myös Karunan kirkon kohdalla. Tarvittava graniitti louhittiin läheisestä kalliosta.
Karuna perustettiin vuonna 1685 kartanon omistaja Arvid Horn af Åminnen myötävaikutuksella. Karunan kappeliseurakunnan emäseurakuntana oli naapuri Sauvo. Vuonna 1930 Karuna erotettiin omaksi seurakunnaksi.
Nykyistä kirkkoa rakennettaessa Karuna oli itsenäinen kunta. Paluu takaisin Sauvoon tapahtui kuntaliitoksen myötä vuonna 1969. Näin syntyi samalla Sauvo-Karunan seurakunta. Vuodesta 2019 entinen Sauvo-Karunan seurakunta on nyt osa Paimion seurakuntaa.
Karunan kirkolle kylän keskustasta johtava tie kapenee loppua kohti. Joku saattaa ihmetellä, miksi keskellä hiljaista maaseutua on näin komea kirkko.
Sauvon alueella on ollut monia historiallisia kartanoita. Kirkon lähellä sijaitseva Karunan kartano on yksi niistä. Kartanolla oli patronaattioikeus eli oikeus valita pappi Sauvon emäseurakunnan kappeliksi perustettuun Karunan seurakuntaan.
Karunan kartanon omistaja, vapaaherra Arvid Horn af Åminne (1631-1692) rakennutti nykykirkon edeltäjän, puisen Karunan kirkon 1600-luvun lopulla. Eli kartanon omistaja luovutti tarvittavan maapalstan ja vastasi rakentamisen kustannuksista.
1900-luvulle tultaessa puukirkko oli käynyt seurakunnan kasvaessa liian pieneksi. Aluksi harkittiin vanhan laajentamista, mutta lopulta päädyttiin rakentaa kokonaan uusi kirkko
Uuden kirkon valmistuttua vanha historiallinen rakennus siirrettiin vuonna 1912 Helsingin Seurasaaren ulkomuseoon. Karunan vanha puukirkko on iältään museon vanhin rakennus.
Kansallisromantiikkaan erikoistuneet arkkitehdit ottivat mallia keskiajasta. Tornit ja erilaiset ulokkeet sopivat 1900-luvun alun kirkkojen ulkoasuun samalla tavoin kuin keskiajan linnoituksiin. Meren rannalla sijaitsevalla Karunan kirkollakin on entisaikojen linnamaista ulkonäköä.
Karunan kirkossa on vajaa 500 istumapaikkaa. Se on malliltaan pitkäkirkko, jonka komea kuparilla päällystetty torni sijoittuu epäsymmetrisesti. Rakennuksen puolipyöreä pääty tekee ulkonäköön lisää ilmeikkyyttä.
Monet kansallisromanttiset kirkot ovat sisältä runsaasti koristeltuja. Karunan kirkossa koristelu on hillitympää, mutta tyylikästä ja tarkoin harkittua. Kirkkosalin keskellä olevassa tähtiholvissa ja vyökaarissa on köynnöskoristelua. Kirkon valkoiseksi rapatut seinät ovat ilman koristeita.
Katse kiinnittyy alttaritauluun, jonka on arkkitehti Ilmari Launiksen (1881-1955) tekemä lasimaalaus. Launis oli 1900-luvun alkuvuosikymmeninä eräs Suomen ahkerimpia kirkkorakennusten suunnittelijoista. Hän vastasi usean kirkon piirustuksista ja myös vanhojen kirkkojen muutostöistä.
Alttaritaulu on kolmiosainen. Keskellä on ristiinnaulittu Jeesus. Sivuilla kaksi enkeliä pitävät käsissään ehtoollismaljaa ja leipää.
1600-luvun vaskiset pallokruunut on saatu lahjoituksina. Kristallikruunut ovat nuorempia, 1900-luvulta.
Nykykirkossa on esillä Leo Aittovaaran vuonna 1963 tekemät tarkat pienoismallit ensimmäisestä kirkosta ja kellotapulista.
Kiitos merinäkymien, intiimin tunnelman ja viehättävyytensä ansiosta Karunan kirkko on erittäin suosittu vihkikirkko.
KARUNAN KIRKKO
Osoite: Karunan kirkkotie 73, Karuna (Sauvo)
LUE MYÖS: Sauvon kirkkoa pidetään Suomen kauneimpana keskiaikaisena kivikirkkona
LUE MYÖS: Sauvon kotiseutumuseossa vaalitaan paikallisia perinteitä
