Aikaa on vierähtänyt tovin siitä, kun selostaja Pekka Oksalan kuiskaus kuului kuusen juurelta. Selostajalegenda välitti Jukolan viestin kihelmöiviä tunnelmia yönpimeydestä television katsojille.
Nykyään tekniikka on tullut selostajien avuksi. Jussi Eskola selostaa ja entinen kilpasuunnistaja Janne Salmi kommentoi maailmanmestarin kokemuksella. Parivaljakko on usein henkilökohtaisesti tapahtumapaikalla. Toisinaan istutaan studiossa. Aina kuitenkin heidän apunaan on nykytekniikka, jonka avulla GPS-seuranta on tuonut lajin kiehtovalla tavalla kotisohville kaikkien seurattavaksi.
– Jokaisella kilpailijalla on selänpuolella pieni GPS-laite. Kisan aikana pystyn seuraamaan kaikkien suunnistajien GPS:n antamaa tietoa. Suunnistuksesta on tullut suosittu, Ylen TV-lähetyksillämme onkin nykyään todella suuret katsojaluvut. Katsojia kiehtoo kisan yllätyksellisyys ja jännittävyys, kertoo Janne Salmi.
Pitkään lajissa mukana ollut Salmi on tuttu näky kisapaikoilla, joten hän on saanut jopa erikoisoikeuksia.
– Yleensä käyn radat läpi ennen varsinaista kisaa. Kisajärjestäjät luottavat, että en käytä hankkimaani tietoa väärin. Sen avulla pystyn kuitenkin kertomaan lähetyksen aikana paljon enemmän katsojille. On tärkeää päästä aina kisapaikalle, koska siellä aistii tunnelman ja kisan jälkeen saan paljon informaatiota valmentajilta sekä urheilijoilta.
Monet käyttävät GPS-laitetta harjoituksissaankin. Tallennettua tietoa voi suorituksen jälkeen analysoida. Sen avulla voi kotona tarkastella reittivalintojaan ja voi myös verrata toisten kilpailijoiden suorituksiin.
Onko vaara, että suunnistuksen harjoittelu menee tietotekniikan avulla liian tekniseksi?
– Osalla menee. Itse olen vanhan koulukunnan edustaja. Viimeisten vuosien suunnistusvalmennuksen kehitys ei ole ollut minulle mieluisaa. Helposti menee siihen, että valmentaja tuijottaa koko päivän tietokoneen ruutua.
Suunnistuksella on vahva akateeminen tausta. Monet suunnistajat ovat korkeasti koulutettuja. Lajin parissa on paljon innovatiivisia ihmisiä, jotka ovat työnsä tai harrastuksensa puolesta kiinnostuneita uudesta tekniikasta.
– Kaikki uudet laitteet ja sovellukset ovat alun perin syntyneet harrastuksen pohjalta. Osasta on tullut kaupallisia tuotteita. Lajin parista löytyy matemaattista ja teknistä osaamista. Käytössä oleva GPS-seuranta on suomalaisen Pekka Variksen, entisen kilpasuunnistajan keksintö.
Teknologia on mahdollistanut myös paremmat kartat.
– Satelliittipaikannuksella tehdyt kartat ovat todella tarkkoja. Nyt suunnistajat pystyvät täysin luottamaan karttoihin, mikä näkyy vauhdin kasvamisena. Suunnistaminen on entistä suoraviivaisempaa. Suunnistaja voi tehdä maksimaalisen suorituksen. Enää ei voi jarrutella missään vaiheessa. Aikaisemmin, kun oli huonompia karttoja, piti suunnistaa varman päälle.
Suunnistus on ollut perinteisesti pohjoismaalaisten suosiossa, mutta nyt lajista on tullut maailmanlaajuinen.
– Ennen oli Pohjoismaat ja yksittäisiä urheilijoita muista maista. Tällä vuosituhannella suunnistuksesta on tullut globaali. Parhaat suunnistajat ovat ammattilaisia. Etenkin taitotaso on kasvanut. Huippusuunnistajat ovat nykyään taidollisesti ja fyysisesti huippuhyviä. Kärkipään suunnistajat juoksevat radalla yhtä kovia, jopa kovempia aikoja kuin kotimaiset kestävyysjuoksijat. Parhaimmat suunnistajat juoksevat 5 000 metriä alle neljäntoista minuutin.
Metsässä tapahtuvan perinteisin suunnistuksen oheen on tullut kaupunkiympäristössä tapahtuva sprinttisuunnistus.
– Kisa kestää vain viisitoista minuuttia. Laji vaatii juoksunopeutta ja salamannopeita ratkaisuja. Suomalaiset ovat olleet luisteluhiihdon tavoin hieman vastarannankiiskejä. Siksi emme ole oikein menestyneet sprinttikisoissa. Maailmanhuiput ovat hyviä kaikissa lajeissa.
