Kokenut Mira Uronen johtaa esimerkillään

TPS:n naisten liigajoukkueen Mira Urosen ääni kuuluu kentältä katsomoon asti. Kapteeni komentaa ja ohjaa kokemuksellaan omaa joukkuettaan. Vaikka Mira on syntynyt vasta vuonna 1990, kuuluu hän jo Naisten Liigan varttuneempaan kaartiin.

Naisten pääsarjassa on pelannut nuoria ennenkin, mutta nyt 2010-luvulla ilmiö on vahvistunut. Yli 25-vuotiaita naisfutaajia on sarjassa vähäinen määrä. Juniori-ikäiset 2000-luvulla syntyneet ovat monissa joukkueissa korvanneet kokeneemmat.

Vantaalainen Tikkurilan Palloseura nousi junioripitoisella joukkueellaan viime kauden päätteeksi liigaan. Erikoista on se, että samana vuonna lähes sama joukkue voitti ”vain” pronssia B-nuorten SM-sarjassa.

Jalkapalloilevasta perheestä tuleva Jere Urosen Mira-sisko on poikkeus. Hänellä on menossa jo kymmenes kausi Turun Palloseurassa.

Liigatasollakin jalkapallon pelaaminen on naisille vain harrastus. Otteluiden yleisömäärät ovat pieniä. Niinpä tulovirrat seuralle ja pelaajille ovat rajalliset. Työn tai opiskelun sijoittaminen harjoitusten sekä pelaamisen lomaan on pakollista. Jalkapallouran loppuessa on oltava ammatti valmiina. Ammattilaisurasta haaveilevan on lähdettävä ulkomaille. Usein sielläkin opiskellaan tai tehdään osa-aikaisesti töitä.

Mikä on mahdollistanut sinulle naiselle poikkeuksellisen pitkän jalkapallouran?

– Jalkapalloharrastus vaatii kompromisseja. Jalkapallolle riittää energia, koska se on sitä, mitä rakastan tehdä, kertoo Mira Uronen, joka jalkapalloharrastuksen ohessa on opiskellut puheterapeutiksi.

Mistä mielestäsi johtuu, että liigatasollakin naispelaajien ikärakenne on kovin nuorta?

– Se johtuu siitä, kun naiset eivät juurikaan voi pelata ammatikseen. Tämä on kuluttavaa hommaa, kun yrittää opiskella tai tehdä töitä pelaamisen ohessa. Tosin pääkaupunkiseudulla on kokeneempaa porukkaa. Iän myötä omatoimista harjoittelua tarvitaan palautumiseen. Pitää tehdä enemmän töitä, että paikat pysyvät kunnossa. Olen aloittanut avantouinninkin.

Mira Uronen ei ole pelkästään ikänsä puolesta itseoikeutettu joukkueensa kapteeni. TPS:n naisten liigajoukkueen ultrafani Janne Hirvensalo tuntee Miran jo useamman kauden ajalta.

– ”Mimmu” on periksiantamaton, ystävällinen, muut huomioonottava ja tsemppaava. Hän vaatii itseltään paljon ja vaatii sitä myös muilta. Harjoituksissa Mira toimii juuri niin kuin kapteenin kuuluukin: kertoo valmentajan kanssa, mitä tehtiin väärin ja opastaa nuorempia. Pelien ja harjoitusten aikana Miran ääni kuuluu eniten. Myös kentän ulkopuolella hän osoittaa, miksi on valittu joukkueen kapteeniksi.

TPS:n naisten edustusjoukkueen valmentajaksi kaudella 2014 tullut ja viime kauden päätteeksi muihin tehtäviin siirtynyt Sami Haltia oppi myös tuntemaan joukkueensa kapteenin:

– Pelaajana sitkeä ja kova. Laittaa itsensä likoon. Hyvä vasuri. Hyvin sitoutunut ja motivoitunut. Pelien ulkopuolella esimerkillinen ihminen ja vastuunkantaja. Mira on suunnitellut elämänsä niin, että pystyy pelaamaan ja käymään päivätöissä.

TPS:n naisten liigajoukkue on ollut harjoituskauden aikana otsikoissa vähemmän positiivisessa mielessä. Valmennus vaihtui yllättäen ja pelaajia on lähtenyt. Valmentajasekoilun jälkeen päädyttiin erikoiseen ratkaisuun, jossa valmennusvastuu on jaettu kolmen henkilön Timo Saaren, Joonas Laurikaisen ja Juha Reinin kesken.

Miltä tällainen poikkeuksellinen jako kolmen päävalmentajan vastuujako on lähtenyt toimimaan?

– On toiminut ainakin ensimmäisen kolmen viikon aikana hyvin. Harjoituksissa on hyvä meininki. Pelillisesti olemme menneet eteenpäin. Kaikki kolme ovat mainioita tyyppejä.

Viime kaudella TPS teki 62 maalia. Suurin osa maalintekijöistä lähti muualle. TPS menetti viisi parasta maalintekijäänsä, joten etukäteen on pähkäilty, miten nykyjoukkue voi pärjätä.

Mistä uudet maalintekijät löytyvät?

– Ei ole ongelma. Harjoituspeleissäkin on tullut laajalti onnistumisia.

TPS:n naiset aloittivat liigakautensa Turussa Kupittaalla, kun Urheilupuiston Yläkenttä ei ollut vielä pelikuntoinen.

ETUSIVU