VARSINAIS-SUOMI / KORPPOO – Kahden lauttamatkan päässä sijaitseva Korppoon keskiaikainen harmaakivikirkko ei olekaan mikä tahansa kirkko. Asiantuntijoiden mukaan tämä saaristokirkko kuuluu arkkitehtuuriltaan sekä sisustukseltaan Suomen kauneimpien keskiaikaisten kirkkojen joukkoon.
Jo sisälle astuessaan ymmärtää Korppoon kirkon erityisyyden. Kirkon arvokkain ja erikoisin osa on kuorin ja kirkkosalin välissä oleva katolisen ajan kuorilehteri. Vastaavaa ylös nostettua rakennelmaa, ”komentosiltaa”, ei löydy enää yhdestäkään toisesta maamme kirkosta. Tammesta tehty kuorilehteri on nyt alkuperäisellä paikallaan, sillä se toimi välillä yleisölehterin kaiteena.
Ilman erikoista kuorilehteriäkin yleisvaikutelma on kiehtova, suorastaan mystinen. Mitä se onkaan ollut aikoinaan keskiajan ihmiselle. Kirkko on yksilaivainen, joten näkyvyys alttarille on esteetön. Kirkko on vieläpä säilyttänyt hyvin alkuperäisen asunsa.
Uskonpudistuksen myötä alttarin ja etenkin saarnastuolin merkitys kasvoi olennaisena osana jumalanpalvelua. Korppoon kirkossa 1600-luvun saarnastuolin paikka on poikkeuksellinen. Se sijaitsee eteläseinällä, kun normaalisti saarnastuolin paikka on pohjoisseinän vieressä. Eteläseinän ikkuna antaa sopivasti valoa saarnastuoliin.
Eräs 1400-luvulla rakennetun kirkon erikoisuus on, tai paremminkin olisi, Suomen vanhin uskonnollinen puuveistos Korppoon Madonna 1220-luvulta. Harvinaista teosta voi käydä ihailemassa Helsingin Kansallismuseossa.
Vaikka yksi teos puuttuu, Korppoon kirkossa on yhä poikkeuksellisen monta keskiaikaisia pyhimyksiä esittäviä puuveistoksia: Katariina Aleksandrialainen, Pyhä Yrjänä, Pyhä Olavi, Madonna ja lapsi sekä Pyhä Mikael. Jälkimmäinen, Raamatun arkkienkeli, on myös kirkon suojeluspyhimys.
Hevosen yllä ratsastava Pyhä Yrjänää esittävä puuveistos on kirkon näyttävin. Kyseessä on roomalainen sotilas, joka kuitenkin kärsi marttyyrikuoleman. Yrjänään liittyy legenda, jonka mukaan hän pelasti kuninkaan tyttären lohikäärmeeltä.
Oma erikoisuus on myös kirkon lähes 20 metriä korkea länsitorni. On mahdollista, että se ei ollut alun perin tarkoitettukaan kirkonkelloille, vaan tornilla oli vaaran uhatessa puolustuksellinen merkitys. Tai sitten ei. Joka tapauksessa tornin kapeista ikkuna-aukoista jousella ammuttaessa oli ampuja itse melko hyvässä suojassa. Saaristossa, kun ollaan, torni on toiminut myös maamerkkinä merellä kulkeville.
Kirkon 1400-luvun kolmiosainen triptyykki eli alttarikaappi on komea. Veistokset, viisitoista kappaletta, esittävät useita eri pyhimyksiä eri aikakausilta. Yksi heistä on Pyhä Olavi, valtakunnanomena kädessään ja lohikäärme jalkojensa alla. Keskimmäisen osan aiheena on Kristuksen alas otto ristiltä.
Asehuoneessa eli eteläseinän eteisessä on arkkienkeli Mikael miekka kohollaan. Päädyn sisäänkäynnin yhteydessä on Pyhä Madonna Jeesus-lapsi sylissään. Kirkkosalin syvennyksessä seisovan Katariina Aleksandrialaisen tunnuksena on kirja, miekka ja pyörä.
1950-luvun alkuvuosina Korppoon kirkossa tehtiin isoja kunnostustöitä. Vuosisatojen aikana tehdyt useat muutokset katosivat, kun kirkko pyrittiin palauttamaan 1600-luvun asuun.
Korjaustöiden aikana seinistä paljastui keskiaikaisia maalauksia, jotka ovat suhteellisen yksinkertaisia. Kuvien aiheet ovat sitäkin jännittävimpiä: susia, noitia, narreja, lohikäärmeitä jne. Holveista löytyy myös eläin- ja kasviaiheisia maalauksia.
Uskonpuhdistus toi mukanaan myös kirkkopenkit. Aikana, kun vainajia haudattiin vielä kirkon lattian alle, penkkien piti olla irrotettavia. Korppoon kirkon penkit ovat yhä hakasilla kiinni lattiassa eli ne ovat edelleen irrotettavissa.
Eräs kirkon erikoisuus on nyky-urkujen paikka. Aikaisemmin urut sijaitsivat normaaliin tapaan kirkon takaosassa urkuparvella. Vuoden 1953 remontissa parvi purettiin ja urut siirrettiin kunnostettuina nykyiselle paikalleen.
KORPPOON KIRKKO
Osoite: Korppoontie 1, Korppoo.
LUE MYÖS: Korppoon kotiseutumuseo pihapiireineen on hyvin hoidettu
LUE MYÖS: Skärimuseossa pääosassa on paikkakunnan pirtukuningas
