VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Kymmeniä miljoonia maksaneet kunnostustyöt ovat ohi. Kultarannan portit ovat jälleen avoinna kaikille kiinnostuneille. Suomi on poikkeuksellinen maa, kun täällä pääsee ihastelemaan presidentin kesäasunnon puutarhaa ihan kuka vain.
Kaunis kesäviikonloppu houkuttelee aina reilusti väkeä Kultarantaan. Presidentin kesähuvilan portinpielen edusta alkaa täyttyä hyvissä ajoin eri puolilta Suomea tulleista matkailijoista.
Oppaiden johdolla on mahdollista tutustua tunnin kiertokävelyllä Kultarannan historiaan ja puutarhaan. Kun presidentti on paikalla, ryhmät eivät pääse kovin lähelle itse graniittilinnaa. Se alue on rauhoitettu presidentin yksityiskäyttöön. Kun korkealla kallion päällä pilkistävän linnan tornissa liehuu lippu, se merkitsee, että presidentti on silloin kotosalla.
Kultaranta sijaitsee Luonnonmaalla Naantalin kupeessa. Arvokas alue on ympäröity yllättävän matalalla aidalla. Piikkilankaesteitä ei näy. Toki portista pääsee sisäpuolelle vasta luvan saatua, mutta minkäänlaisia turvatarkastuksia ei ole. Harvinaista muualla maailmassa, kun kysymyksessä on valtion päämiehen asuinpaikka.
Liikemies Alfred Kordelinin suuret suunnitelmat toteutuivat, kun hän rakennutti Villa Kultarannan vuosina 1913-1916. Raumalaisen merimiehen poikana syntyneen ja valtavan omaisuuden keränneen suurliikemiehen toiveena testamentissaan oli, että Kultaranta puistoineen olisi avoinna yleisölle ja näin ilahduttaisi kaikkia suomalaisia.
Kordelin oli aikoinaan Suomen rikkaimpia miehiä, vaikka hän aloitti täysin tyhjästä. Hän omisti kartanoita ja tehtaita sekä oli merkittävä laivanvarustaja. Kordelin ei mennyt koskaan naimisiin. Kordelinin kerrotaan sanoneen, että hän rakennutti Kultarannan niillä rahoilla, jotka vaimo olisi häneltä tuhlannut.
Alfred Kordelinilla oli mahtipontiset suunnitelmat kesäpaikkaansa varten. Hän hankki Kultarannan maa-alueet 1900-luvun alussa. Kordelin valitsi päärakennuksen suunnittelijaksi kansallisromanttisen kauden arkkitehdin Lars Sonckin.
Kordelin olisi halunnut linnansa merenrantaan, mutta Sonck sai tahtonsa läpi. Kivilinna rakennettiin korkean kallion päälle.
Kordelin ei ehtinyt nauttia pitkään kesäpaikastaan, kun hän yllättäen sai surmansa Mommilan kahinassa vuonna 1917. Kordelin oli testamentannut omaisuutensa säätiölle.
Kultaranta siirtyi lahjoituksena Turun Suomalaiselle yliopistoseuralle ja vaihtokaupan jälkeen Suomen valtiolle vuonna 1922. Kultarannasta tehtiin eduskunnan päätöksellä presidentin kesävirka-asunto.
Kultarannan tilan pinta-ala on 55 hehtaaria, josta puistoa on viisitoista hehtaaria. Rakennuksia on useita, mutta graniittilinnan tunnistavat hekin, jotka eivät ole koskaan vierailleet Kultarannassa.
Päärakennuksessa on yhdeksäntoista huonetta. Presidentin yksityistilat ovat yläkerrassa, työ- ja juhlatilat alakerrassa. Alkuperäinen sisustus ei ole juurikaan säilynyt. Suurin osa Kordelinin aikaisesta kalustosta päätyi huutokauppaan.
Villa Kultaranta ei ole vain presidentin loma-asunto, vaan se on myös kesäinen virka-asunto. Presidentti työskentelee ja ottaa vastaan vieraita normaalin päiväohjelman mukaan. Kesäisin tänne siirtyy myös henkilökuntaa Helsingistä.
Kultarannassa ovat vierailleet muun muassa Venäjän presidentti Vladimir Putin, Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa puolisoineen, YK:n pääsihteeri Kofi Annan, Latvian presidentti Vaira Vike-Freiberga, Euroopan komission puheenjohtaja Romano Prodin, varapresidentti George Bush jne.
Kultarannan puutarhan alkuperäiset suunnitelmat teki Helsingin kaupungin puutarhuri Svante Olsson ja hänen poikansa Paul. Puutarhan hoidosta ja kasvihuoneiden toiminnasta vastasi vuosien ajan ylipuutarhuri Matti Tuominen, joka viihtyi pestissään presidentti Mauno Koiviston ajoista alkaen aina vuoteen 2013 asti. Puutarhaneuvos asui itsekin perheineen yli kahdenkymmenen vuoden ajan Kultarannassa.
Puutarha jakautuu kolmeen osaan: metsäpuistoon, muotopuutarhaan ja hyötypuutarhaan.
Päärakennuksen ympäristön metsäpuutarha on alueista vanhin. Se henkii saaristolaistunnelmaa mäntyineen ja kallioineen. Vaikka puut ovat jo kasvaneet, avautuu linnan tornista hieno näkymä Naantaliin ja saaristoon. Rakennuksen pohjoispuoli on säilytetty luonnontilassa.
Puutarhan keskeisin ja mielenkiintoisin osa on muotopuutarha, jota kutsutaan medaljongiksi. Esillä on kauniita kukkaistutuksi ja suihkulähteitä. Tuhannet ruusut ovat kauneimmillaan elokuussa. Muun muassa Tellervo Koivisto– ja Tarja Halonen -lajikkeet ovat silloin kauneimmillaan.
Kukkaistutuksissa ei ole unohdettu sinivalkoista-väriyhdistelmää. Medaljongin eteläpäässä on antiikin temppeliä muistuttava villiviinin peittämä rakennelma, jonka takana jatkuu pylväshaapojen kuja. Kunnostustöissä vanhojen haapojen tilalle istutettiin uudet.
Myös muotopuutarhaa koristaneet lähes kolmimetriseksi kurkottaneen kuusiaidan tilalle istutettiin uudet kuusen taimet.
Kultarannassa on kasvihuoneita ja avomaaviljelyksiä. Jo alusta alkaen viljeltiin vihanneksia ja hedelmiä. Niistä oli 1900-luvun alkupuolella Suomessa puutetta. Nykyäänkin Kultarannan omia tuotteita käytetään presidentin taloudessa ympäri vuoden.
Presidentin ruokapöytään tuotetaan omia porkkanoita, lanttua, perunaa, salaatteja, herneitä ja erilaisia marjoja. Kasvihuoneissa kasvatetaan lähes kaikki itsenäisyyspäivän kukka-asetelmiin tarvittavat kukat.
Kultaranta vakiintui presidentin kesäasuntona vasta Lauri Kristian Relanderin aikana. Kaikki presidentit Risto Rytiä ja Garl Gustav Mannerheimia lukuun ottamatta, ovat viettäneet Kultarannassa kesiä.
Kultaranta on myös muuttunut asukkaidensa ja heidän harrastustensa mukana. Relander purjehti, Ståhlberg pelasi tennistä, taitava ampuja Svinhufvud rakensi ampumaradan, Koivisto pelasi lentopalloa, Ahtisaari puttaili golfia viheriöllä, Halonen harrasti minigolfia jne.
Kultarannan puutarhaan järjestetään kesäkuukausien aikana opastettuja kierroksia päivittäin tiistaista sunnuntaihin elokuun puoliväliin asti. Lisätiedot Täältä. Perjantaisin puutarhaan on yleisöllä vapaa pääsy.
KULTARANTA
Osoite: Luonnonmaantie, Naantali.
LUE MYÖS: Casa Haartman oli pitkään kätkössä ollut helmi
LUE MYÖS: Naantalin kirkko on eräs Suomen vanhimmista – siitä on tullut kaupungin symboli
LUE MYÖS: Naantalin museo sijaitsee tunnelmallisessa ympäristössä
LUE MYÖS: Naantalin vanhakaupungin kapeat kujat täyttyvät kesäisin matkailijoista
