Heinäkuisesta illasta kesällä 2025 Kupittaan viheriöllä tuli FC Interin Luka Kuittiselle todellinen tähtihetki. Toppari teki hyökkäyksen kärkenä kaksi kaunista maalia vieläpä lyhyen ajan sisään ottelussa FC Jaroa vastaan. Keskikenttäpelaaja Florian Krebsin tarkat sivuvaparit tavoittivat ylösnousseen puolustaja Kuittisen.
Ja eihän siitä ollut vielä edes kauaa, kun vuonna 2003 syntynyt Kuittinen pelasi Rovaniemen Paloseuran kakkosjoukkueessa Kakkosta.
Kun RoPS ajautui taloudellisiin vaikeuksiin, seuran oli luovuttava Ykkösen sarjapaikastaan. Vasta aikuisikään ehtineet Luka Kuittinen ja nykyinenkin seurakaveri Jussi Niska olivat ilman joukkuetta.
– Oli tiedossa, että taustalla on ongelmia. Pelaajille oli kuitenkin luotu sellainen mielikuva, että seuraavalla kaudella jatketaan. Päätös tuli pienenä yllätyksenä.
FC Interin silloinen urheilutoimenjohtaja, itsekin Rovaniemeltä kotoisin oleva Jani Meriläinen, kilautti molemmille ja sai nuorukaiset innostumaan siirrosta napapiiriltä Turkuun. Parivaljakosta Niska oli ehtynyt jo pelata Veikkausliigaotteluita RoPS:n paidassa.
– Kun tuli tieto, että RoPS:n kanssa en jatka, niin agenttini kanssa mietittiin uusia vaihtoehtoja. Koimme, että FC Inter olisi minulle paras ja turvallinen vaihtoehto. Meriläinen soitti minulle kesken koulupäivän. Siinä jäi yksi lukion oppitunti väliin, mutta se oli sovittu etukäteen opettajani kanssa.
Interin sen hetkinen topparitilannekin vaikutti päätökseen. Puolustajista Juuso Hämäläinen on ollut pitkään joukkueen vakiotoppari. Arttu Hoskonen ja Miro Tenho ovat siirtyneet Hämäläisen vierestä aina maajoukkueeseen asti.
Nuoren Kuittisen kohdalla muutos on ollut suuri. 18-vuotias nuorimies muutti liki 900 kilometriä etelään ja asumaan ensimmäistä kertaa omilleen. Uusi ympäristö ja uudet ihmiset sekä vastuunottaminen omasta arjestaan ruuanlaittoineen on iso muutos aikuistuvalle nuorelle. Kuittisen kohdalla ei ollut edes varmuutta mahdollisesta peliajasta Interissä.
– Koko elämäni ajan olin asunut kotona Rovaniemellä. En ollut ikinä laittanut ruokaakaan. Turussa piti opetella, kantapään kautta. Ensimmäinen kuukausi meni vähän ihmetelessä, kun piti lähteä pyykkiäkin pesemään. Alun jälkeen sopeuduin uuteen ihan hyvin, olen kuitenkin luonteeltani varsin itsenäinen ihminen.
Viimeinen kausi Ykkösen RoPS:ssa oli mennyt Kuittiselta hyvin. Hän oli ollut joukkueensa tärkeimpiä pelaajia RoPS:n edetessä liigakarsintoihin. Jos pohjoisen joukkue olisi noussut, niin ilmeisesti Kuittinen ei olisi vielä siinä vaiheessa muuttanut etelään.
– Todennäköisesti olisin jäänyt, ainakin yhden kauden ajaksi. Ja olihan minulla vielä sopimuskin voimassa RoPS:n kanssa.
Kuittinen siirtyi Interiin joulukuussa 2021 kolmen vuoden sopimuksella. Tuskin seura edes odotti pikavoittoa, vaan Kuittinen hankittiin rakentamalla Interin joukkuetta pitkäjänteisesti. Paikka avauksessa oli ansaittava.
Ensimmäisen kerran 190-senttinen Kuittinen pääsi kentälle huhtikuussa 2022, tosin vain muutamaksi minuutiksi ottelun lopussa hollantilaisen Rick Kettingin paikalle.
Nuori pelaaja kehittyy pelaamalla, mutta Kuittinen huomasi, miten RoPS:ssa läpimurron tehnyt pelaaja ei päässytkään näyttämään osaamistaan Turussa. Ei kunnolla edes harjoitusotteluissa. Hyppy Ykkösestä Veikkausliigaan olikin ilmeisesti suuri.
– Olihan se itselleni vaikeaa, varsinkin, kun peliaikaa ei juuri tullut edes harjoitusotteluissa. Se oli henkisesti haastavaa aikaa, etenkin, kun olin tottunut siihen, että pelasin aikaisemmin joka ottelussa. Pelaamalla kuitenkin pelaaja kehittyy.
José Riveiron jälkeen Interin valmentajaksi tullut espanjalainen Miguel Grau ei suuremmin antanut luottoa Kuittiselle. Espanjalaisvalmentajan pesti Turussa jäi kuitenkin lyhyeksi, vain kauden mittaiseksi. Tilalle tuli Jarkko Wiss.
Tamperelainen Ilveksen entinen ja Interin uusi valmentaja Wiss antoi Kuittiselle alkukaudesta 2023 jo mukavasti peliaikaa, kunnes toppari huomasi ensin olevansa penkillä ja lopulta hän ei mahtunut edes kokoonpanoon. Puhuttiin syystä tai toisesta koirankoppiin joutumisesta. Kuittinen haki pelituntumaa pelaamalla neljä ottelua Ykkösen Salon Palloilijoissa.
– Alkukaudella sain vastuuta. Ehkä se johtui silloin siitä, että osa oli loukkaantuneena. Yhden huonomman pelin aikana jouduin puoliajalla vaihtoon. Sen jälkeen peliaikani väheni. En oikein tiennyt syytä, sillä sitä ei minulle kerrottu. Junalla reissasin Turku-Salo-väliä.
Myös Jarkko Wissin valmennusura jäi Interissä lyhyeksi. Tilalle tuli kaudella 2024 Vesa Vasara.
Valmentajavaihdos ei juurikaan muuttanut Kuittisen tilannetta. Alkukaudesta 2024 peliaika oli edelleen kortilla, mutta sitten yhtäkkiä alkoi tapahtua. Kuittinen pelasi täysiä ysikymppisiä ottelusta toiseen. Jo kesäkuussa 2024 turkulaistoppari valittiin ensimmäisen kerran Veikkausliigan kuukauden joukkueeseen. Hyvät peliesitykset poikivat myös kutsun Pikku-Huuhkajiin.
– Huomasin heti Vasaran tullessa, miten harjoitusten laatu parani. Tunsin, että kehityn, vaikka en heti päässytkään pelaamaan. Toukokuussa olin avauksessa ja siitä voittopelistä se lähti rullaamaan. Vastuun saaminen auttaa kehittymään.
Tällä kaudella 2025 Kuittisesta on kasvanut kukon askelin FC Interin luottotoppari seuraikoni Juuso Hämäläisen rinnalle. Koko Interin puolustus on pelannut mainion kauden päästäen vähiten maaleja Veikkausliigassa.
Kuittisen meriittilistaan kuuluu voitto D-junioreiden valtakunnallisissa taitokilpailuissa.
– Kyse oli tekniikkakilpailusta. Piirikilpailuista edettiin lopulta valtakunnallisiin kisoihin. Olihan se itselleni junnuna iso juttu, vaikka eihän se sellaisena suoraan vaikuta futiksen pelaamiseen. Silloin pelasin vielä keskikentällä. Pituuskasvun myötä siirryin toppariksi.
Valmentaja Vasaran pelifilosofiaan kuuluu pallonhallinta ja mies miestä vastaan pelaaminen. Topparitkaan eivät keskity pelkästään estämään vastustajan maalintekoa. Kaksinkamppailujen oheen tarvitaan myös taitoa pelin avaamiseen. Se edellyttää pallovarmuutta ja kykyä pelata vastustajan prässätessä ylhäältä. Taito avata peliä molemmilla jaloilla on iso etu.
– Tykkään siitä, kun prässätään rohkeasti korkealta mies vastaan mies. Joku voi ajatella sitä riskipelaamisena, mutta minusta joukkue saa siitä enemmän hyötyä. Tämä taktiikka kehittää pelaajaa paremmin kuin makaamalla omassa boksissa.
Juuso Hämäläisen ja Albin Granlundin ollessa poissa kokoonpanosta Kuittinen on saanut kipparinauhan käsivarteensa. Tämäkin kertoo paljon nuoresta pelimiehestä.
– Arvostan sitä, etenkin, kun pelaajat saivat siitä äänestää. Sain kolmanneksi eniten ääniä. Olen ollut jo useammassa ottelussa kapteenina.
Kauden 2024 päätteeksi Kuittinen solmi FC Interin kanssa kahden vuoden jatkosopimuksen, joka ulottuu vuoden 2026 loppuun. Eli Luka pelaa ensi kaudenkin yhä Turussa.
– Henkilökohtaisena tavoitteenani on kuitenkin päästä ulkomaille pelaamaan ja ottaa siellä seuraava askel. Tietysti myös toivon, että pääsisin minäkin vuorostani muiden tavoin Hämäläisen vierestä maajoukkueeseen.
