VARSINAIS-SUOMI / KALANTI – Norjan kuningas on Kalannin kirkon suojeluspyhimys. Kuulostaa erikoiselta. Ajassa pitää kuitenkin mennä yli tuhat vuotta taakse päin. Olavi Haraldinpoika oli Norjan kuningas ja myöhemmin myös vuonomaan kansallispyhimys Pyhä Olavi.
Suomessa on poikkeuksellisen monta kirkkoa Kalannin ohella, jotka on omistettu Pyhä Olaville. Pelkästään Varsinais-Suomessa Lemun, Nauvon ja Yläneen kirkot on pyhitetty entiselle Norjan kuninkaalle.
Kalannin kirkko on eräs maamme vanhimpia kivikirkkoja. Turun ohella nyky-Kalannin alue oli Suomen varhaisempia kristillisiä alueita. Kristinusko juurtui tänne ensimmäisten joukossa.
Yli tuhat vuotta sitten Kalanti sijaitsi lähellä merta. Yhteydet muualle maailmaan olivat hyvät, sillä jokea pitkin saattoi purjehtia pitkälle sisämaahan. Maankohoamisen myötä Kalannin meriyhteys on katkennut.
Kalannin seurakunta on eräs manner-Suomen vanhimpia. Se tunnettiin alun perin nimellä Uudenkirkon seurakunta. Alueen ensimmäiset puukirkot rakennettiin jo 1200-luvulla. Nykyinen Kalannin harmaakivikirkko on todennäköisesti rakennettu vuosina 1430-1450.
Suomessa on kymmenittäin harmaakivikirkkoja, mutta Kalannin kirkkoa pidetään erityisenä. Yhtenä syynä on kirkon sisätilojen komeat 1400-luvun maalaukset. Uskonpudistuksen myötä Kalannissakin keskiaikaiset teokset peitettiin valkoisten kalkkikerrosten alle. Puhdasoppisuus edellytti, että pakanallisinakin pidetyt kuvat piti piilottaa.
Kalannissa maalaukset otettiin kuitenkin uudestaan esiin 1800-luvun lopulla. Se oli ensimmäinen keskiaikaisten kalkkimaalausten restaurointityö Suomessa.
Kirkon seiniin ja holveihin on taltioitu raamatulliset tarinat Jeesuksen syntymästä viimeiseen tuomioon. Oman aikakauden sarjakuva oli tärkeä tapa kertoa Raamatun tapahtumista lukutaidottomille seurakuntalaisille. Tilaa on varattu myös pyhimyksille ja piispoille. Esimerkiksi talonpoika ja murhamies Lalli kärvistelee piispa Henrikin jalkojen juurella.
Kalannin kirkko ei ollut poikkeus. Oli muitakin kirkkoja, jotka saivat koristeekseen värikkäästi tehtyjä maalauksia. Otaksutaan, että kyseessä oli ilmeisesti samat ammattilaiset, jotka kiersivät paikkakunnalta toiselle.
Aikoinaan luultiin, että Kalannin kirkko olisi ollut ryhmän ensimmäinen kohde. Siksi heitä kutsuttiin Kalannin taiteilijaryhmäksi. Myöhemmin on todettu, että ryhmä olisi maalannut ensin Taivassalon kirkon. Siitä tulee nykyään käytetty uudempi nimitys Taivassalon taiteilijaryhmä.
Ryhmän koosta ei ole varmuutta, mutta yksi maalari tunnetaan nimeltä. Pietari Henrikinpoika on ikuistanut yhteen Kalannin maalaukseen oman nimensä. Hän oli saanut oppinsa Ruotsin puolella, mutta siirtynyt myöhemmin koristelemaan Suomen kirkkoja.
Kalannin kirkon historiallisesti arvokkain esine on tai paremminkin oli 1400-luvun alun Pyhän Barbaran alttarikaappi, mutta se on luovutettu Kansallismuseolle. Alttarikaappi oli nähtävänä Kalannin kirkossa vuoteen 1884 asti. Arvoitukseksi on jäänyt, miten poikkeuksellisen arvokas alttarikaappi on aikoinaan ylipäätään päätynyt syrjäiselle paikkakunnalle.
Torniosassa on pienimuotoinen kirkkomuseo. Esillä on vanhaa esineistöä. Sinne kannattaa myös kurkata.
Kolmilaivaisen kirkon runkohuoneen pohjoispuolella sijaitsee keskiaikaisen kirkkoarkkitehtuurin mukaisesti sakasti ja eteläpuolella asehuone. Päädyssä on komea torni. Muuten kirkon alkuperäiset rakentajat eivät ehkä tuntisi nykykirkkoa samaksi. Niin paljon on vuosisatojen aikana tehty muutoksia. Ikkunoita on lisätty ja sisustusta on muutettu useampaan kertaan.
Eräs näyttävimmistä muutoksista on sisäänkäyntien ympärille vuonna 1884 tehdyt arkkitehti Carl Johan von Heidekenin suunnittelemat goottilaistyyliset tiiliportaalit.
Kirkkomaan sankaripatsaan on tehnyt kuvanveistäjä Jussi Vikainen. Alueen on suunnitellut Ilmari Wirkkala (1890-1973). Hän oli erittäin tunnettu hautausmaiden koristaja. Wirkkala suunnitteli eri puolille Suomea kymmenittäin hautausmaiden portteja, sankarihautoja ja muistomerkkejä sekä maalasi alttaritauluja. Onpa hän suunnitellut kirkkojakin.
Jos on kiinnostunut enemmänkin kirkkojen keskiaikaisista maalauksista, kannattaa vierailla Kalannin lisäksi esimerkiksi Taivassalossa, Laitilassa, Paraisilla tai Sauvossa.
Kalanti on vanha nimitys, vanhempi kuin vuosisatojen ajan käytössä ollut Uusikirkko. Kalanti-nimi palautettiin käyttöön vuonna 1936. Kunta liitettiin Uuteenkaupunkiin vuonna 1993. Seurakunta toimii Uudenkaupungin kappeliseurakuntana.
KALANNIN KIRKKO
Osoite: Pyhän Olavin tie 6, Kalanti (Uusikaupunki).
LUE LISÄÄ: Kalannin kotiseutumuseo kertoo elävästi maalaistalon elämästä vuosikymmeniä sitten
