Nimi Puolalan Yhteislyseo on ikuistettu rakennuksen julkisivuun

01/02/2025

VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Ensin Turun Toinen Suomalainen Lyseo eli TTSL, sitten Puolalan Yhteislyseo ja nyt Puolalanmäen lukio. Tunnettu ja arvostettu turkulainen lukio on vaihtanut nimeään useasti, mutta onhan sillä ikääkin jo liki 100 vuotta. Opinahjo on perustettu vuonna 1928.

Entisten ja nykyisten oppilaiden käyttämä lempinimi Pylli lienee myös monen turkulaisen tuntema nimi.

Edellä kerrotuista nimistä Puolalan Yhteislyseo on ikuistettu Puutarhakadun uusrenessanssirakennuksen julkisivuun. Komea rakennus toimi vuoteen 2008 saakka lukion päärakennuksena ennen siirtymistään Aurakadulle entisen Kauppaopiston tiloihin, mutta myös Puutarhakadun koulurakennus on yhä lukion käytössä.

Lisäksi lukiolla on käytössä Tornikatu 4:n koulutalo, joka valmistui vuonna 1909 arkkitehti Wivi Lönnin piirtämänä Åbo Svenska Samskolanille.

Puuton Puolalanmäki oli maisemaltaan kovin erilainen 1900-luvun vaihteessa kuin nykyään. Turun taidemuseo valmistui vuonna 1904. Pian sen jälkeen mäenlaelle nousi komeita jugendtyylisiä kerrostaloja. Näitä ennen, jo vuonna 1891, oli valmistunut Puolalan Yhteislyseon koulurakennus.

Opinahjon suunnittelija arkkitehti Florentin Granholm on jäänyt turkulaisille varsin vieraaksi. Hän teki työuransa pääasiassa pääkaupunkiseudulla muun muassa Suomen valtion palveluksessa. Granholm toimi myös Uudenmaan läänin lääninarkkitehtina. Niinpä hänen suunnittelemiaan rakennuksia löytyy lähinnä Helsingin seudulta.

Alun alkaen Puutarhakadun kiinteistö oli ruotsalaisen reaalilyseon, Svenska Lyceum i Åbon, käytössä. Sen toiminnan päättyessä tilalle tulivat suomenkieliset oppilaat vuonna 1942.

Tosin Turun Toisen Suomalaisen Lyseon toiminta oli alkanut jo vuonna 1928, mutta siltä puuttui pitkään omat opetustilat. Lukio oli vuokralaisena eri paikoissa, viimeksi KOP-kolmion paikalla sijainneessa postitalossa, joka oli jäänyt tyhjäksi. Muuton myötä poikakoulu muuttui yhteiskouluksi.

Alkuperäinen Granholmin suunnittelema koulurakennus sai vuonna 1959 arkkitehti A. Pitkäsen piirtämän lisäosan. Oman aikakauden arkkitehtuuria edustava siipi toimii koulun liikuntasalina. Molemmat rakennukset peruskorjattiin vuosina 2010-2012.

Turun toista suomalaista lyseota oli perustamassa legendaarinen opettaja Heikki Waldemar Halme (1886-1968). Hänestä tuli ensin yksi uuden koulun opettajista ja pian myös ”Hessun koulun” pitkäaikainen rehtori. Halme hoiti tätä virkaa eläkkeelle jäämiseen asti vuoteen 1957. Hän sai samalla ensimmäisenä Suomessa tasavallan presidentin myöntämän ylirehtorin arvonimen. Titteli on myönnetty vain kahdelle henkilölle.

Tarinaa Puolalan Yhteislyseosta ei voida kirjoittaa ilman mainintaa kouluneuvos Eeva Matinollista (1930-2016). Hän teki lähes koko työuransa Puolalassa, ensin opettajana ja pitkään koulun rehtorina. Jälkimmäistä virkaa hän hoiti vuosina 1969-1993.

Koulutyön ohella Matinolli oli ahkera Suomen historian tutkija. Hänen aviomies oli historiantutkija, dosentti Eero Matinolli (k.1981). Eeva Matinolli muistetaan myös lähes 1,5 miljoonan euron arvoisesta testamenttilahjoituksesta Turun Yliopistosäätiölle. Säätiö perusti Eeva Matinollin nimikkorahaston, joka jakaa tukea Turun yliopistossa suoritettavaan Suomen historian tutkimukseen.