Nousut ja putoamiset kuuluvat kauden kohokohtiin. Kun voitolla ei olekaan todellisuudessa mitään merkitystä, urheilusta katoaa se kaikkein tärkein asia. Tästä on urheilussa perimmäisesti kysymys. Suurista tunteita, ilosta ja surusta.
Naisten Ykkössarjan finaali on juuri päättynyt. Runkosarjan voittaneen Turun Urheiluliiton Tuulettarien kauden päätavoite, Ykkössarjan mestaruus, on saavutettu. Ikionnellisten pelaajien kaulaan ripustetaan kultaiset mitalit.
Ratkaisuottelun hävinneen osapuolen Lempo Volleyn pelaajat saavat kaulaansa himmeämmät mitalit. Suuri pettymys paistaa pelaajien kasvoilta.
Erikoista tässä on se, että mestari TuUL lähtee kesälomille ja hävinnyt joukkue Lempo jatkaa liigakarsinnoissa.
Lentopalloliitto utelee nykyisin joka kausi hyvissä ajoin joukkueilta halukkuudesta nousta. Turkulaisille riitti vain Ykkössarjan ykköspaikka, mutta Lempo-Volley on ilmoittanut halukkuutensa nousta naisten pääsarjaan.
Jos ovat viime vuosina miesten Mestaruusliigassa liigakarsinnat olleet omanlaisensa, sitä samaa voidaan sanoa myös naistenkin puolelta.
Raision Loimu sijoittui tällä kaudella Mestaruusliigassa viimeiseksi. Yhdeksäs sija sarjassa tarkoittaa ”liigakarsintoja”. Liitto tiedusteli myös miehiltä, jospa ensi kaudeksi 2026-2027 olisi halukkaita liiganousijaksi. Tällä kertaa useampi käsi nousi. Pelkkä ilmoittautuminen ei kuitenkaan riitä. Pitää myös onnistua urheilullisesti kevään karsinnoissa ja täyttää muut liigavaatimukset. Pukumiehet tekevät tarvittaessa kabinettipäätöksiä.
Onpa ollut eri sarjoissa tilanteita, kun osa kertoo kantansa vasta sarjan päätyttyä. Pudotuspelien jännitystä ei haluta latistaa kertomalla etukäteen, miten ottelusarjalla ei todellisuudessa olekaan merkitystä. Mitähän joukkueen yhteistyökumppanit miettivät, kun heidän sponsoroima joukkue ilmoittaakin, että todellinen tavoite ei ollutkaan menestyminen, vaan pelkkä osallistuminen.
Eri palloilulajien keväiset pudotuspelit ovat vuoden parasta aikaa. Nousut ja putoamiset kuuluvat urheilua seuraavien kauden kohokohtiin. Myös itse pelaajille kauden huipentuma, pudotuspelit, ovat peliuran ikimuistoisia hetkiä.
Urheilun tärkein elementti on kilpailullisuus. Kun voitolla ei olekaan todellisuudessa mitään merkitystä, urheilun tärkein voima, kilpailullisuus ja sen tuoma draamantunne jää toteutumatta.
Sarjanoususta kieltäytymisen taustalla on usein järkisyyt. Tilanne on kuitenkin pidemmällä aikavälillä kiusallinen. Joukkueiden toistuva ”Ei kiitos” sarjanousulle, mahdolliset kabinettipäätökset ja villit kortit syövät sekä seuran että lajin urheilullista uskottavuutta. Miltähän pelaajista tuntuu, kun vasta harjoituskaudella tietää, millä sarjatasolla seuraava kausi joka tapauksessa pelataan?
Todelliset nousu- ja putoamiskarsinnat synnyttävät suuria tarinoita, vahvistavat seurakulttuuria ja lisäävät seuran yhteisöllisyyttä. Kabinettipäätökset ovat lajikulttuurin kannalta pahimpia, sillä ne eivät synnytä sukupolvien yli muisteltavia suuria kokemuksia.
Lentopallossa on voimassa nykyinen valuvika, kun liigajoukkue odottaa ykkössarjan pelien loppumista viikkoja. Jotain kertoo tulevien liigakarsintojen urheilullisesta merkityksestä, kun osa Loimun ulkomaalaisvahvistuksista on jo kaukana kotipuolessa.
Käy liigakarsinnoissa miten tahansa, raisiolaisten monivuotinen taival jatkuu joukkuemäärältään pieneksi supistuneessa lentopallon Mestaruusliigassa.
Jääkiekossa pahasti näivettynyt SM-liiga ehti ampua itseään vuosien ajan omiin jalkoihinsa, ennen kuin saatiin muutoksia aikaiseksi. Lentopallossakin tulisi pikaisesti miettiä, mitä voitaisiin tehdä. Eräs hyvä ehdotus löytyy täältä: Play-in vai play-out?
