VARSINAIS-SUOMI / TURKU – On kaupunginosia ja kaupunginosia. Sitten on Port Arthur eli tuttavallisemmin Portsa, Suomen Kotiseutuliiton valitsema Vuoden kaupunginosa.
Yli 100-vuotias Kosken Leipomo riittää syyksi poiketa Portsaan. Vuonna 1918 perustettu yritys on toiminut samassa Puutarhakadun rakennuksessa alusta alkaen. Hämmästyttävää!
Tuskin on toista turkulaista kaupunginosaa, josta olisi eri medioissa kirjoitettu yhtä paljon. Milloin viehättävistä puutaloista, kiinnostavista katumarkkinoista, mutta myös syystulvista kärsivistä kellareista, rottaongelmista, autonrenkaan puhkojista tai tulipalon tuhoista. Onpa joskus ihmetelty, miksi Portsan katuvalot ovat sammuneet pidemmäksi ajaksi.
Kakolanmäen ja satamaan kulkevan junaradan väliin jäävällä yli 100-vuotiaalla Portsalla on monta tarinaa kerrottavana. Eipä siis ihme, että Turun kahdeksannesta kaupunginosasta on kirjoitettu useita artikkeleita, jopa kirjoja.
Lähellä myös oli, että Portsan puutaloalue olisi tuhoutunut 1970-luvun alkuvuosina.
Portsaa ei ole rakennettu kaupungin joutomaalle villisti, vaan tarkasti Carl Ludvig Engelin Turun jälkeen laatiman ruutukaavan mukaisesti. Hieman suunnitelmaa jouduttiin myöhemmin päivittämään, kun junarata satamaan valmistui. Eikä Portsaa rakennettu heti Turun palon jälkeen, vaan käytännössä vasta 1900-luvun alkuvuosina.
Asunnot olivat alun perin nykyaikaan verrattuna pieniä, koostuen hellahuoneesta ja parista muusta huoneesta. Niissä saattoi asua vanhempien ohella useampi lapsinen perhe. Kun tuli taloudellisia ongelmia, niin parihuoneesta toinen vuokrattiin ulkopuoliselle.
Koska useimmat rakennukset olivat kuitenkin asunto-osakeyhtiöitä, se edellytti omistajilta kohtuullista tulotasoa. Niinpä monet Portsan puutalot ovat varsin koristeellisia, komeimpia kuin kaupungin ulkopuolelle syntyneet työläiskaupunginosat.
Tunnetut turkulaisarkkitehdit Hugo Neuman, Arthur Kajanus, Karl Johan Sahlberg, Anton Salviander, Adrian ja Kaarlo Thomander jne. ovat suunnitelleet Portsan puutaloja.
Asuntoihin tuli vain kylmä vesi ja lämmitys hoidettiin kakluunilla. Vesi- ja viemärijohdot rakennettiin 1920-luvun lopulla, mutta viimeiset sisävessat tulivat vasta 1970-luvun lopulla. Siihen asti monen asunnon yhteinen vesivessa oli pihan ulkorakennuksessa.
Alueella oli neljä yleistä saunaa ja niidenkin toiminta loppui vasta 1980-luvun puolella.
Portsassa taloja rakennettiin yksi kerrallaan. Sen jälkeen se laitettiin vuokralle ja rakennettiin vuokrarahoilla lisää. Portsassa asuivat aluksi lähinnä lähitehtaiden työläiset, rautatieläiset ja viereisen Kakolan vanginvartijat.
Valmistuessaan 1900-luvun alussa Portsan maine oli aluksi hyvä. Turku teollistui muun yhteiskunnan ohella. Paikalliset tehtaat tarvitsivat työntekijöitä. Portsa tarjosi työpaikasta lyhyen matkan päässä asuinpaikan monelle maalta kaupunkiin tulleelle.
Portsan hyvä maine hiipui sitä mukaan, kun Turkuun rakennettiin uusia asuntoalueita kaikilla mukavuuksilla. Portsa ränsistyi, kun asunnoista ei pidetty huolta. Alueen tulevaisuus oli epävarma. Halvat vuokra-asunnot houkuttelivat epämääräistä väkeä. Se synnytti rauhattomuutta.
1970-luvulla suunniteltiin vakavissaan Portsan purkamista ja uusien kerrostalojen rakentamista tilalle. Alueen asukkaat ryhtyivät paikallisen asukasyhdistyksen voimin näkyvään vastarintaan ja Portsa säästyi. 1980-luvulla kaupunginosa sai suojelumerkinnän. Portsan asuntojen hinnat lähtivät nopeasti nousemaan.
Alueella on nykyään viitisenkymmentä puutaloyhtiötä. Monet asukaat ovat ostaneet naapurinsa asunnon tämän myydessä sen. Näin asuntojen koko on suurentunut. Lisätilaa on saatu ottamalla kellarikerrokset ja vintit käyttöön. Entinen työläiskaupunginosa on saanut hienostuneemman maineen.
Portsa on nykyisin etenkin lapsiperheiden suosiossa. Isot suojatut piha-alueet keinuineen ja hiekkalaatikkoineen ovat turvallisia. Helsingintien valmistuminen on myös vähentänyt Portsan läpiajoliikennettä.
Tärkeimmät kadut ovat Puutarhakatu ja Rauhankatu, mutta osa poikkikaduista on yhä Venäjän vallan aikana rakennettuja mukulakivipäällysteisiä katuja.
Portsan puutalot ovat päässeet posti- ja puhelinkortteihin. Onpa kaupunginosa antanut nimen olutmerkillekin. Museovirasto määritteli Port Arthurin ja Mikaelinkirkon yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.
Portsan alueen rajat ovat aina olleet tulkinnanvaraiset. Joidenkin tulkintojen mukaan esimerkiksi Mikaelinkirkko ei kuulu Portsaan.
”Portsassa leijuu menneisyyden henki. Jokainen taloyhtiössä tuntee toisensa, huolehditaan toistenkin asiat niin hyvässä kuin pahassakin.”
PORT ARTHUR ELI PORTSAN PUUTALOALUE
Satulinnaa muistuttava Mikaelinkirkko on Turun suosituimpia nähtävyyksiä
Jos ette pura, niin muuttakaa ainakin piirustuksiani, totesi Turun Mikaelinkirkon suunnittelija Lars Sonck. Hän oli itse tympääntynyt omaan suunnitelmaansa. Nuoruuden innolla tehty voittoidea ei tyydyttänytkään tekijäänsä… LUE LISÄÄ
Paavo Nurmen kotitalo Turussa avoinna suurjuoksijan syntymäpäivänä
Paavo Nurmen kotitalo Turussa avoinna suurjuoksijan syntymäpäivänäTurussa on eräs urheilumaailman helmi: juoksijakuningas Paavo Nurmen lapsuudenkoti. Erikoista on ollut se, että erään maailman parhaimman urheilijan koti on ollut harvakseltaan avoinna yleisölle… LUE LISÄÄ
Portsan pojat (Viljo Mäkinen)
Portsan pojilla näyttää olevan ihan mukava fiilis, vaikka ovat matkalla kouluun. Reippaan parivaljakon opinahjo Turun Lyseo on enää vain muutaman korttelin päässä. Lieneekö tiedossa Fredrik ”Fretu” Rauhan oppitunti. Ehkä pojat ovat vain pahasti myöhässä… LUE LISÄÄ
