Yksi asia on jo varma. Salmisen perheeseen tulee Suomen mestaruus, voittaa sitten Tampereen Classic tai Turun Palloseura. Salibandyn SM-finaalissa asetelma on kutkuttava. Pikkuveli Toni haastaa isoveljensä Tinon.
Kyseessä on myös historiallinen salibandyfinaali, ensimmäistä kertaa Turku vastaan Tampere. Kupittaa saa toimia palloiluhallin vuoden komeimman yleisötapahtuman areenana. Jos ottelusarja venyy, voidaan finaaleissa teipata Kupittaan palloiluhallin ulko-oveen lappu ”Loppuunmyyty”.
Isoveli Tinolle finaaliottelut ovat jo tuttuja. Classicista on tullut viime vuosien kestomenestyjä. Pikkuveli Tonille tilaisuus on kerta ensimmäinen. Tonille ja TPS:lle haaste on kovin mahdollinen, sillä finaalivastustaja Classic on nyt maailman paras salibandyjoukkue. Liigassakin tamperelaisten tappiot ovat jääneet vähiin.
Vaikka Salmisen pojilla on neljän vuoden ikäero, ovat kaverit ehtineet pelata tovin samassa joukkueessa, TPS:n A-junioreissa. Sekä Tino ja Toni ovat ottaneet salibandymailan käteen alle kouluikäisinä. Itsekin harrastesarjoissa pelannut isä vei pojat varhain lajin pariin. Vanhempi Tino aloitti isä-poika -sählykerhossa. Toni osallistui vuorostaan naperoille tarkoitettuun Kortteliliigaan. Sählyn ohella pelattiin jääkiekkoa ja jalkapalloa.
Molempien poikien taival kulki Kaarinan Seriffien kautta TPS:n salibandyorganisaatioon. Junnuikäluokista matka jatkui aina TPS:n edustusjoukkueeseen.
– Pelasin TPS:n edustuksessa neljän kauden ajan, kunnes halusin ottaa uuden askeleen urallani. Lähdin salibandyn perässä Tampereen Classiciin, joka oli juuri voittanut SM-hopeaa. Näin jälkeen päin voin todeta, että oli hienoa, kun uskalsin nuorena lähteä, kertoo isoveli Tino, joka on ehtinyt voittamaan Classicissa kolme Suomen mestaruutta.
Runkosarjassa molemmat pelit Tepsiä vastaan menivät Classicin nimiin 7-3 ja 2-0. Mikäli Tinoa on uskominen, Classic voittaa myös finaalisarjan.
– Aikaisemmasta menestyksestä huolimatta meillä on nälkää. Voitamme ottelusarjan vahvalla viisikkopelaamisella. Meillä on kokemusta ja voittavia pelaajia. Olemme ennenkin pelanneet näitä pelejä.
Pikkuveli Toni eteni TPS:n junnusarjoissa nopeasti, sillä yksi ikäluokka jäi käytännössä väliin.
– Kun C-juniorivuoteni päättyi, ajattelin siirtyä B-junioreihin. Valmentaja kuitenkin ilmoitti, että minut oli siirretty suoraan A-junioreihin, samaan joukkueeseen, missä isoveli jo pelasi. Tosin Tino oli silloin mukana myös edustuksen toiminnassa. Itsekin nousin edustukseen A-juniori-ikäisenä. Nyt on menossa viides kausi, kertoo Toni.
TPS eteni pidemmän kaavan mukaan finaaleihin. Pääsy sinne ei kuitenkaan yllättänyt Tonia.
– Jo kauden alussa syntyi käsitys, että tämä on se TPS-joukkue, jolla on mahdollisuudet päästä tosipitkälle. Classic oli jo ennen sarjan alkua ennakkosuosikki, mutta muut joukkueet vaikuttivat tasavertaisilta. Joukkueena olemme menneet eteenpäin, mutta toki saimme myös tärkeitä maalintekijöitä.
Kuten olettaa sopii, myös Tonilla on vahva luotto finaaleissa omaan joukkueeseen.
– Meillä on isot saumat, jos vain pystymme toteuttamaan se, mitä on suunniteltu. Maalinteostakaan ei tule jäämään kiinni.
Veljet pelaavat omissa joukkueissaan samoilla pelipaikoilla, oikealla laidalla puolustajina, eli käytännössä kaukalon vastakkaisissa kulmissa. Keskinäiset väännöt saattavat jäädä väliin. Turusta lähtee kuitenkin pikkuveljeltä Tampereen isoveljelle selkeät terveiset ennen ottelusarjan alkua.
– On siistiä päästä vastakkain pelaamaan. Moni on kysynyt, kumpi meistä on parempi. Niinpä haluan näyttää isoveljelleni, että nuoruuden innolla mennään nyt ohi. Pikkuveli haastaa isoveljen.
Vastaavasti Tampereelta lähetetään terveisiä Turkuun kehottamalla nauttimaan finaalipeleistä, ja siitä, kun isoveli on vastassa.
– Nämä ovat niitä pelejä, joista puhutaan myöhemmin, esimerkiksi joulupöydässä, otaksuu Tino.
Jos on mielenkiintoinen asetelma kaukalossa, sitä se on myös katsomossa. Kaverit, tyttöystävät ja tietysti vanhemmat ovat jännittämässä lehtereillä. Kumpaakohan poikaa äiti kannattaa? Kuulemma sitä, kumpi voittaa, on äiti huumorilla todennut.
