TPS:n kannalta tämän kevään pudotuspeleissä ei ole varaa ohipeleihin. Nyt sellainen tuli pahaan paikkaan. Kun jatkoon mennään kolmella voitolla, ei saisi kotona heti ensimmäisessä ottelussa hävitä.
Vaikka Pelicans voitti ottelusarjan ensimmäisen ottelun, mikään ei ole kuitenkaan esteenä etteikö TPS etenisi lopulta mitalipeleihin. Se kuitenkin edellyttää maalivahtivalmentaja Ari Moisasen sanoin parempaa tekemistä, sillä ”ihan kiva” ei riitä enää pudotuspeleissä.
Toinen puolivälieräottelu on jo huomenna, sekin Turussa. Hätäisimmät voisivat todeta, että kyseessä on TPS:lle pakkovoiton paikka. Kaksi seuraavaa ottelua nimittäin pelataan Lahdessa Pelicansin kotiareenalla.
TPS sijoittui runkosarjassa kolmanneksi ja puolivälierävastustaja Pelicans kuudenneksi. Keskinäiset kohtaamiset olivat tiukkoja. Kolme kertaa neljästä mentiin jatkoajalle ja Pelicans voitti ne kaikki. TPS oli parempi ainoastaan yhdessä ottelussa.
Oletettavasti monessa kiekko-organisaatiossa ja Liigan toimistolla huokaistaan helpotuksesta, kun kauden 2020-2021 viimeinen lätkäottelu on saatu pelattua ja Suomen mestari on selvillä urheilullisin keinoin.
Oletettavaa on, että myös Artukaisten TPS:n toimistolla ollaan tyytyväisiä, kun poikkeuksellinen kausi saadaan pakettiin. Vuosi on vaatinut seuraorganisaatiolta äärimmäistä venymistä. Liigakauden läpivieminen pääosin tyhjille katsomoille on tarkoittanut ennennäkemättömiä taloudellisia haasteita.
Tässä liigakaudessa ei ole ollut mitään normaalia. Rauman Lukon dominointi ja lopulta runkosarjan voitto ei nyt sitä ainakaan ollut. Jos Kanadan malja matkaa Äijäsuon maisemiin, se vasta olisikin poikkeuksellista. Viimeksi näin on tapahtunut liki 60 vuotta sitten. Se oli aikaa, kun Matti ”Mölli” Keinonen taiteili Äijäsuon avojäällä kiemuroitaan.
Ihan jokapäiväistä ei ole myöskään TPS:n hyvä menestys. Turkulaiset sijoittuivat runkosarjan jälkeen kolmen parhaan joukkoon viimeksi kaudella 2017-2018. Iso harmitus onkin se, että turkulaiset pääsivät ennen joulukuun alussa tulleita yleisörajoituksia vain osaan TPS-kotiotteluun. Harmi juurikin siksi, että joukkue on pelannut tällä kaudella paremmin kuin pitkiin aikoihin.
Korona on kurittanut lähes kaikkia joukkueita. Vain Lukko pystyi pelaamaan jokaisen runkosarjaottelunsa. TPS:llä meni lähes yhtä hyvin. Joukkueelta vain yksi runkosarjan ottelu HIFK:ta vastaan jäi pelaamatta. Tälläkään kertaa syy ei ollut turkulaisissa, sillä TPS ei joukkueena joutunut kertaakaan koronan takia karanteeniin.
Ennen kauden alkua TPS:n menestymiseen suhtauduttiin epäillen. Pätkätyöläinen, vain vuoden sopimuksen saanut päävalmentaja Raimo Helminen, sai valmennettavakseen todellisen muukalaislegioonan. Ilmassa oli paljon isoja kysymysmerkkejä. Toki odottaa sopi, että viime kauden 11. sija sentään parantuisi. Runkosarjan kolmossija on kuitenkin enemmän kuin moni olisi uskonut.
Viime kaudella TPS pelasi useita ohipelejä. Taapertaminen kaukalossa näkyi myös Turkuhallin lehtereillä. Vaikka koronasta ei ollut vielä tietoakaan, irvileuat saivat aihetta naureskeluun. Tällä kaudella TPS:n ilme kaukalossa on ollut tyystin toinen. Vaikka yleisöä ei ole ollut, kaukalossa on ollut taisteleva kotijoukkue. Mitä se olisikaan ollut, jos turkulaiskannattajat olisivat päässeet normaalisti hallille.
Parasta on ollut TPS:n omien nuorten kasvattien kehittyminen. Muun muassa Eemil Viro ja Juuso Pärssinen ovat ottaneet jälleen kukonaskeleita eteenpäin. Nuorista Markus Nurmi on ollut kuitenkin joukkueen eräs kantavimmista voimista. Tyytyväisiä voidaan olla myös ulkomaalaishankintoihin. Venäläiset Ruslan Ishakov ja etenkin maalivahti Andrei Karejev ovat olleet hyviä vahvistuksia. Jenkkihyökkääjä Josh Kestner oli runkosarjan pistepörssissä kolmas. Kova suoritus.
Pudotuspelien nihkeästä alusta huolimatta ei olisi ihme, jos TPS palaa tämän kauden päätteeksi mitalikantaan. Viimeksi näin tapahtui yli kymmenen vuotta sitten kaudella 2009-2010, kun turkulaiset voittivat mestaruuden. Lukko on nyt mestarisuosikki, mutta TPS on yksi sen kovimmista haastajista.
Olipa sijoitus mikä tahansa tai mahdollinen mitali minkä värinen tahansa, se ikuistetaan tilastoihin. Muuten kausi 2020-2021 jääköön historiaan. Kukaan ei halua viimeisen pudotuspelin jälkeen suuremmin muistella mennyttä poikkeuksellista kautta – paitsi ehkä raumalaiset. Valoa on kuitenkin näkyvissä ja ensi elokuussa Pitsiturnauksessa ovat jo innokkaimmat kannattajat jälleen katsomossa.
