VARSINAIS-SUOMI / YLÄNE – Kyseessä on kuuluisan kirkonrakentaja Mikael Piimäsen (1748-1820) todellinen taidonnäyte. Mäen päälle rakennettu punainen Yläneen kirkko on ulkonäöltään Piimäsen parhaita tuotoksia. Syystäkin sen on sanottu kuuluvan Varsinais-Suomen kauneimpiin puukirkkoihin.
Ja mikä parasta, vuonna 1782 valmistunut punamullattu kirkko valkoisine ikkunapielineen on ulkonäöltään säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä. Tosin kirkkoa uudistettiin 1800-luvulla Yläneen seurakunnan itsenäistyttyä vuonna 1879.
Arkkitehtien Carl Johan von Heidekenin ja Josef Stenbäckin johdolla tehtiin pienempiä ja suurempia muutostöitä sen aikaisen muodin mukaisesti. Onneksi vuoden 1954 kirkon alkuperäinen väritys ja yksityiskohdat palautettiin mahdollisimman lähelle alkuperäisyyttä.
Usein Piimänen rakensi kellotapulin kirkon viereen. Yläneellä kahdeksankulmainen ja sipulikupolilla varustettu kellotapuli on kirkon jatkeena sen länsipäädyssä.
Puukirkoilla on vain tietty ikä. Yläneläiset ovatkin kunnostaneet rakasta kirkkoaan ahkerasti. Esimerkiksi 1990-luvulla kirkon tekniikka päivitettiin nykyaikaan. Kyltti Varo katolta tippuvaa tervaa kertoo, miten mustaksi tervattu paanukattokin tarvitsee yhä tietyin välein kunnostusta.
Mikael Piimäsen isä, Längelmäellä syntynyt Antti Piimänen (1712-1775), tuli vuonna 1727 kirvesmieheksi Turkuun. Hän kehitti oman lounaissuomalaisen kirkkotyypin, pitkäkirkon. Apunaan isä Antilla oli hänen poikansa Mikael, josta tuli myös tunnettu kirkon- ja tapulinrakentaja. Piimäsen nimi mainitaankin monen lounaissuomalaisen kirkon yhteydessä, kuten Aurassa, Marttilassa, Yläneellä, Tarvasjoella, Pöytyällä, Koskella, Paattisilla jne.
Yläneen kirkko on omistettu Pyhä Olaville, joka oli Norjan kuningas, Olavi Haraldinpoika.
Hän oli todellinen henkilö, mutta kristinuskoon kääntynyt Olavi oli myös myyttinen hahmo ihmetekoineen. Pyhä Olavi oli Suomessakin suosittu. Hänet on nimetty usean maamme keskiaikaisen kirkon suojeluspyhimykseksi.
Nimet Pyhä Olavin kirkko ja rakentaja Antti Piimänen on ikuistettu kirkon räystäslautaan.
Jos on kirkon ulkonäkö pysynyt samanlaisena, on sisätiloissa useiden kunnostustöiden ansiosta tapahtunut muutoksia. Ensivierailija saattaakin yllättyä, kun sisätilat vaikuttavat nykyaikaisemmilta kuin kirkon ulkonäkö saattaa olettaa. Valoisa kirkko on tilava, istuinpaikkoja on viitisen sataa.
Alttaritaulun Ristiltä ottaminen on tehnyt ruotsalainen taidemaalari Johan Zacharias Blackstadius (1816-1898). Osan urastaan hän teki Suomessa. Blackstadius maalasi muotokuvia ja alttaritauluja. Jälkimmäisiä löytyy Varsinais-Suomesta Yläneen lisäksi Nousiaisten ja Pöytyän kirkoista.
Yläneen kirkon alttaritaulun alle on kirjoitettu teksti Nöyrille annetaan armo.
Kirkon vuonna 1888 valmistuneet mekaaniset urut ovat arvokkaat. Niiden tekijä oli Bror Axel Thulé. Hän oli urkurakentaja Anders Thulénin poika, joka jatkoi isänsä jälkeen kuuluisan Kangasalan urkutehtaan toimintaa. Kyse ei ollut todellisuudessa tehtaasta, sillä urut rakennettiin käsityönä. Poika Thulé kehitti urkutehdastaan ja laajensi sen Suomen suurimmaksi ja johtavaksi urkujen valmistajaksi.
Yläne aloitti aikoinaan Pöytyän kappelikuntana itsenäistyen myöhemmin omaksi seurakunnaksi. Yläne liitettiin Pöytyän kuntaan vuonna 2009. Kuntien yhdistyessä myös seurakunnat yhdistyivät.
YLÄNEEN KIRKKO
Osoite: Kirkkokuja 1, Yläne.
LUE MYÖS: Yläneen kotiseutumuseo on Varsinais-Suomen parhaimmistoa
LUE MYÖS: Yläneen Luontokapinetti houkuttelee vieraita kauempaankin
