30-vuotias kulttiseura Jyrkkälän Tykit – ”Samaa paskaa jo vuodesta 1993”

Ei pidä ymmärtää väärin. Vaikka otsikko on kopioitu suoraan Jyrkkälän Tykkien Facebook-sivuilta, sisältää se aimo annoksen possunpunaista turkulaista jalkapallohuumoria.

JyTyn toiminnassa on aina ollut pientä ja usein isompaakin pilkettä silmäkulmassa. Siitä yhtenä esimerkkinä on pinkkivärinen peliasu, joka valittiin aikoinaan rattoisan saunaillan päätteeksi. Moni luuli silloin, että Turun jalkapallosarjoihin ilmoittautui joku kavereista koostuva pellejoukkue.

Tykeissä on toki aina ollut entisaikojen hurttia pukukoppimeininkiä, mutta hommia on kuitenkin tehty tosissaan. Pelikentälle ei ole menty pelleilemään.

Eikä se edes onnistuisikaan – etenkin, kun joukkueessa kahdella pelaajalla on yli 600 ottelun verran kokemusta Veikkausliigasta. Harvalla joukkueella millään sarjatasolla, alasarjoista puhumattakaan, on veljesparia, jotka yltävät moiseen. Jo useamman vuoden Jyrkkälän Tykeissä pelannut isoveli Petri Lehtonen sai houkuteltua myös pikkuveljensä Henri Lehtosen mukaan pinkkipaitoihin.

Oli pelipaidan selässä mikä nimi tahansa ja vaikka olisi Suomen mestarikin, on yksi asia tehty selväksi. Jyrkkälän Tykeissä et pelaa, jos et osallistu joukkueen yhteisiin talkoisiin.

Kaksi kolmasosaa joukkueen kauden budjetista tulee talkoita tekemällä. Turun Nappulaliigan toiminnanjohtaja Teuvo ”Tepa” Mäkinen, paikallista jalkapalloa läheltä seuraava ja myös entinen JyTy-valmentaja tietää, mistä on kyse.

– Tuskin on toista joukkuetta, joka tekee yhtä paljon talkootöitä. Se yhteishengen määrä on ollut vuosien aikana ihan uskomaton.

Jyrkkälän Tykkien toiminnan taustalla on tärkeä ”puuhamies”. Vaikka Mika Remander ei itse suostu myöntämään, ei Jyrkkälän Tykkejä olisi ilman häntä enää olemassa. ”Reman” panos on ollut seuralle korvaamaton aina varainhankinnasta alkaen. Hän oli itse mukana pelaajana jo silloin, kun lähiöseura aloitti toimintansa.

– Mika Remander on ihan huippu, täysin poikkeuksellinen. Valinta Vuoden seuratyöntekijäksi on mennyt aikoinaan ihan oikealle kaverille. Hän on Turun alueella hoitanut yksinään joukkuejohtajan tehtäviä pidempään kuin kukaan muu.

Suomi on täynnä mielikuvituksettomia FC- ja AC -alkuisia jalkapalloseuroja. Supisuomalainen Jyrkkälän Tykit on piristävä poikkeus massasta. Kolmen vuosikymmenen aikana JyTy on saanut kulttijoukkueen maineen. Mutta onko tässä mielikuvassa oikeasti perää?

– Kulttimaine ei ole todellakaan liioittelua. Jo joukkueen syntyhistoria värikkäänä lähiöjoukkueena on erityinen.

Naantalin pikatien ja Suikkilantien kainalossa sijaitseva Jyrkkälän betonilähiö, alun perin seitsemäntoista aravavuokratalon alue, oli hurjassa maineessa. 1960-luvun lopulla kaupungin uusiin lähiöihin asutettiin lähinnä lapsiperheitä. Alueen ikärakenne vääristyi. Kun asukkaita oli pienellä alueella 2 500, kaikkea sattui ja tapahtui. Lapsia täynnä olevassa ongelmalähiössä oli levotonta.

Onneksi oli jalkapallo ja Jyrkkälän Tykit. Seuran alkuvuosina JyTyn pelaajat tulivat lähialueilta. Futiksen ansiosta moni nuori pysyi poissa pahanteosta.

JyTyn puheenjohtaja Mika Remander kertoi haastattelussa seuransa perustamisesta näin, kun JyTy viisi vuotta sitten vietti 25-vuotisjuhliaan.

– Pelasimme nuorena Nahkakuulassa (NaKu), mutta halusimme oman joukkueen. Meitä oli silloin useita samanikäisiä nuoria Jyrkkälässä. Ensimmäiset vuodet kaikki pelaajat tulivatkin Jyrkkälän ja Härkämäen alueelta. Mukana oli kaikenlaisia kavereita. Jalkapallon ansiosta moni pysyi poissa pahanteosta. Saimme mukaan kavereita, jotka olivat menossa ihan väärään suuntaan.

JyTyn sarjapelit alkoivat vuonna 1993 alimmalta tasolta, seitsemännestä divisioonasta. Joukkue nousi nopeaan tahtiin ylemmäksi vakiinnuttaen paikkansa Turun piirin Nelosen ja Kolmosen tasolle.

Korskea seuranimi on säilynyt, mutta kolmen vuosikymmenien myötä joukkueen pelaajat ovat vaihtuneet. Nimimiehiä Lehtosten veljesten lisäksi on ollut muitakin. Moni muistaa nimet Kimmo “Kipi” Karvinen, Timo “Taippi” Taipale ja Pertti “Pera” Vigren. Useat seuran pelaajat ovat ehtineet jo ikämiesikään. Niinpä Jyrkkälän Tykeillä on ollut pitkään vahva edustus ikämiessarjoissa. Menestystäkin on tullut. Siitä osoituksena on 35-vuotiaiden SM-kulta.

Mikko Seppälä tuntee Turun alueen jalkapallon kiemurat monen vuosikymmenen ajalta. Jyrkkälän Tykit on myös hänelle perin tuttu seura muun muassa olemalla tuomarina JyTyn otteluissa.

– Positiivisella tavalla omanarvonsatunteva lähiöseura. Eli ovat toteuttaneet omaa juttuaan juuri niin kuin itse haluavat. Välillä on mennyt hyvin ja toisinaan on haettu vauhtia alempaa. Ilman Jyrkkälän Tykit kaltaisia joukkueita alasarjojen jalkapallokulttuuri olisi paljon ohuempaa ja tylsempää. JyTy on ehdottomasti alasarjojen kulttiseura.

– JyTy ei järjestä try out -tilaisuuksia, vaan uusi pelaaja kutsutaan joukkueeseen. Haluttu pelaaja tunnetaan jo entuudestaan eli pitää sopia hyppäämään JyTyn saappaisiin. Kiukuttelevat taiteilijat eivät päädy joukkueeseen. Pitää olla särmää. Peleissä eletään täysillä tykki-ideologialle ja pelin ulkopuolella ollaan ystävällisiä. Mika Remanderia arvostan Turun alueella eniten. Hän on aina saanut minun sekä isäni Sepon suuren arvostuksen.

Lokakuun 31. päivä merkattiin keväällä JyTy-kalenteriin seuran 30-vuotisjuhlapäiväksi. Nelosen Yläkentän kotiottelussa vastustajana oli Euran Pallo. Kyseessä ei ollut pelkästään seuran juhlaottelu, vaan myös tärkeä sarjapeli pisteistä. Kaudella 2023 Jyrkkälän Tykit ei tavoittele enää nousua Kolmoseen. Nyt loppukauden tavoite on sarjapaikan säilyttäminen.

Oli sarjataso ensi kaudella mikä tahansa, on yksi asia ainakin varma: Jyrkkälän Tykit on Suomen paras amatööriseura – mikäli on uskomista seuran Facebook-sivuihin.

ETUSIVU

Yhteistyössä

Jälkipeli kurkistaa kulissien taakse.
Nostaa esiin urheilun arjen sankareita ja mielenkiintoisia tarinoita, jotka harvemmin saavat julkisuutta. Yli lajirajojen. Herkullisimmatkaan tarinat eivät katoa, vaan löytyvät Jälkipeli-sivuilta. Kerro oma ehdotuksesi, niin Jälkipeli tulee paikalle!