Tammikuun ilta vuonna 2020. Vilpas vastaan Kouvot. Täpötäysi Salohalli. Teemu Rannikko on pääosassa. Päätösjakson alkuminuuteilla Teemu Taikuri heittää kolmosen. Ohi! Joukkueen kippari ryntää hyökkäyslevypalloon katastrofaalisin seurauksin. Polvi murskaksi ja edessä on Rannikon pitkän uran pisin kuntoutusjakso.
Tammikuun ilta vuonna 2021. Vilpas vastaan Lahti Basketball. Tyhjä Lohjan Kisakallion Susi Training Center. Koronan takia pelaajien lisäksi paikalla ovat vain harvat ja valitut, mutta pääosassa on sama mies, Teemu Rannikko. Turkulaisen koripallokoulun kasvatti tekee paluun pelikentille yli vuoden tauon jälkeen.
Vaikka Rannikon paluuta on paikan päällä todistamassa harvalukuinen joukko, on kotimaisen tähtipelaajan paluu Korisliigan parketille iso asia, ei pelkästään Vilppaan kannattajille, vaan koko suomalaiselle koripallolle. Kotimaisia huippupelaajia ei ole liiaksi Korisliigassa. Onneksi kuvaruutujen välityksellä on kaikilla mahdollisuus seurata historiallista hetkeä.
Ennen paluuottelua kaikki ei mennyt niin kuin piti. Se tiedettiin, että polven kuntouttaminen tulee kestämään kuukausia. Meni kuitenkin pidempään kuin arvioitiin, yli vuosi. Tilanne äityi ajoittain niin pahaksi, että välillä Rannikon uskoa paluuseen koeteltiin. Selvää kuitenkin oli, että 40-vuotias Teemu ei halunnut lopettaa uraansa loukkaantumiseen. Mies teki jo aikaisin keväällä vuoden sopimuksen Vilppaan kanssa.
Paljon on tapahtunut niiden vuosien tai oikeammin vuosikymmenien aikana, kun ottelumainoksissa luki ”Nähkää Suomen paras Teemu Rannikko”. Turun Namikan lahjakkuus oli vasta 16-vuotias, kun hän pääsi Piilosetin miesten Mestaruussarjajoukkueeseen. Ensimmäisellä kaudellaan Rannikko oli vielä vaihtomiehen roolissa, mutta toisella kaudella jo avauskokoonpanossa. Pian kuitenkin lempinimi Taikuri syntyi, kun Rannikon nimi alkoi olla vakituisesti syöttötilastojen kärkipaikoilla.
Teemulle tarjottiin mahdollisuutta lähteä ammattilaiseksi ulkomaille koulun ollessa vielä kesken. Italialainen Scaligera Basket Verona tarjosi hänelle useamman vuoden kestävää sopimusta. Vanhemmat Jari ja Anneli pitivät kuitenkin huolen, että koulu on käytävä ensin loppuun. Teemu oli parikymppinen, kun hän lähti ulkomaille. Siellä vierähtikin sitten seuraavat kolmetoista vuotta.
Rannikon ura jatkui Korisliigassa syksyllä 2013, kun hän puki Joensuun Katajan peliasun yllensä. Teemun neljän kauden aikana Kataja voitti Suomen mestaruuden kahdesti ja oli kerran hopealla. Kesällä 2017 Rannikko muutti perheineen kotipuoleen Kaarinaan. Teemun uusi joukkue oli Vilpas Vikings.
Keväällä 2018 salolaiset olivat runkosarjan kärkipaikalla. Pudotuspelien kynnyksellä Rannikko loukkaantui ja samalla menivät mahdollisuudet Suomen mestaruuteen. Viime vuosien aikana Vilpas on ollut useasti mestarisuosikki – mikäli Rannikko on ollut pelikykyinen. Salossa tiedostetaan tälläkin kertaa, että Taikuria tarvitaan parketilla, mikäli Vilpas aikoo menestyä kauden viimeisissä otteluissaan.
Kun runsas kolme ja puoli minuuttia on pelattu, Susi Centerin kenttäkuuluttaja pääsee hehkuttamaan. Rannikko astuu hymy huulilla parketille. Ennakkosuunnitelma lienee selvä eli valmentaja Sami Toiviainen antaa Teemun pelata niin paljon kuin maestro itse haluaa. Rannikolle kertyy peliaikaa yhteensä runsaat kuusitoista minuuttia, ehkä hieman ennakoitua enemmän.
Totuus on kuitenkin se, että Rannikon peli ei ole vielä totutun häikäisevää. Heittokaan ei oikein kulje. Lopulta pistetili avautuu vapaaheittoviivalta. Teemun osalta ottelu päättyy virhetilin täyttyessä. Se onkin ainoa hetki pelin aikana, kun Rannikko vaikuttaa turhautuneelta. Tuomarit saavat kipakkaa palautetta tekemästään päätöksestään.
Ottelun jälkeen hikihaastattelussa on kuitenkin nauravainen mies. Rannikon naamasta näkee, miltä tuntuu palata parketille yli vuoden tauon jälkeen.
– Näin hyvää fiilistä ei ole ikinä ollut oman huonon pelin jälkeen. En tiennyt mitä odottaa ja kuinka paljon pystyn pelaamaan. Todella palkitsevaa se työ, mitä yli vuoden on tullut tehtyä. Katsotaan nyt, miltä tuntuu. Mennään viikko kerrallaan. Seuraava peli Joensuussa olisi henkilökohtaisesti kiva pelata.
Ottelussa Lahtea vastaan Vilpas on sen verran parempi, että olisi voittanut ottelun ilman Rannikkoakin. Mutta ei kahta sanaa, etteikö valmentaja Toiviainen tiedostaisi tilannetta. Numero yhdeksän on oltava pelikunnossa, mikäli Vilpas Vikings mielii taistella keväällä mitalisijoista. Todennäköisesti tälläkin kertaa vain mestaruus kiinnostaa joukkueen innokkaimpia kannattajia.
