Ratapihan elämyskeskus. Historian museo. Uusi musiikkitalo. Uusien koulujen rakentaminen ja vanhojen korjaaminen… Turun lähitulevaisuuden investointilista on pitkä. Kun mukaan lasketaan vielä ratikkasuunnitelmat, puhutaan yhteensä satojen miljoonien eurojen kustannuksista.
Eikä tässä vielä kaikki.
Impivaaran jalkapallohalli, Impivaaran jääkiekkohalli, Kupittaan urheiluhalli, Petreliuksen uimahalli, Samppalinnan palloiluhalli, Raunistulassa sijaitseva liikuntakeskus Alfa ja Turun ammatti-instituutin liikuntatilat ovat elinkaarensa päässä. Lähivuosien aikana edellä mainituista urheilupaikoista suurin osa lanataan maan tasalle. Uudet pitää rakentaa tilalle.
Kyseessä on kymmenien miljoonien eurojen hankkeet, jotka on toteutettava seuraavan kymmenen vuoden aikana. Vanhoja ei kannata enää tekohengittää, koska niiden korjaaminen olisi vain rahan tuhlausta.
Kupittaan palloiluhallin rakentaminen kesti 30 vuotta. Nyt ei ole mahdollista odotella yhtä kauaa, sillä niin moni Turun kaupungin liikuntapaikoista vetää viimeisiään. Vitkastelu on johtanut tilanteeseen, jossa on nyt iso tarve toteuttaa samanaikaisesti useampia hankkeita.
Liikuntapaikkojen osalta lähivuosiin liittyy kaksi ongelmaa. Ensinnäkin kaupunkilaisten veronmaksajien rahoista kamppailevat muutkin Turun kaupungin hankkeet. Toiseksi, minne korvaavat liikuntapaikat rakennetaan.
Päättäjät joutuvat miettimään kahden suunnitelman välillä. Toisessa liikuntapaikkarakentaminen keskittyisi Artukaisten alueelle. Toinen vaihtoehto suosii sijoittamista Kupittaalle ja Itäharjulle. Tehtävä ei ole helppo, sillä molemmilla vaihtoehdoilla on plussat ja miinukset.
Salibandyseura FBC Turun toiminnanjohtaja Ville Lintunen seuraa työnsä puolesta aktiivisesti paikallisten liikuntatilojen rakentamista. Mielenkiintoa lisää Lintusen rooli entisenä Turun kaupungin liikuntalautakunnan jäsenenä ja nykyisenä kaupunkiympäristölautakunnan jäsenenä.
Vaikka Lintunen on valittu kerran Vuoden 2019 positiivisimmaksi länsiturkulaiseksi, menee hänellä otsa visusti kurttuun, kun puhutaan Turun liikuntapaikkojen rakentamisesta. Kyse ei ole vain kaikkien toiveiden toteuttamisesta, vaan myös kaupungin kireästä taloudesta.
Miltä seuraavan kymmenen vuoden tilanne vaikuttaa liikuntapaikkojen suhteen?
– Tilanne on todellisuudessa hälyttävä. Kymmenen vuotta on maksimi aika. Monet liikuntakohteet ovat tiensä päässä todennäköisesti jo aikaisemmin. Pitää huomioida myös Turun kaupungin koko investointitilanne. Edessä on muitakin suuria hankkeita. Kaikkia ei voi joka tapauksessa toteuttaa. Liikuntapaikoissakin joudutaan tekemään priorisointivalintoja ja kompromissiratkaisuja.
Miten uusien liikuntapaikkojen rahoitus sopii lähitulevaisuudessa Turun kaupungin taloustilanteeseen?
– Karu todellisuus on yhä se, että millekään kaupungin liikuntahankkeelle ei ole vielä budjetoitu euroakaan. Kaikki on toistaiseksi jätetty budjeteissa ulkopuolelle. Toki tiedetään, ettei esimerkiksi Impivaaran kustannuksia päästä karkuun. Joka tapauksessa Turun kaupungin investointikulut tulevat ylipäätään kaksinkertaistumaan lähivuosien aikana jo ilman ratikkaratkaisujakin.
Kimurantissa palapelissä Ratapihan elämyskeskuksella on iso rooli. Jos se toteutuu, Artukaisten Turkuhallista katoaisi sen pääkäyttäjä HC TPS liigakiekkoineen. Suunnitelmissa on Turkuhallin muuttaminen kaksikerroksiseksi. Alakerta jäisi kiekkoilijoille ja yläkertaan tulisi tilat muun muassa voimistelulle, kamppailulajeille ja painonnostolle. Teknisesti ratkaisu olisi mahdollista, mutta se tulisi hyvin kalliiksi.
– Elämyskeskus on oma irrallinen palansa, joka vaikuttaa lähinnä Turkuhallin tulevaan kohtaloon. Alun perin puhuttiin Turkuhallin välipohjan rakentamisesta. Mahdolliset muuntokustannukset ovat osoittautuneet niin kalliiksi, että vastaavalla summalla rakentaisi paljon uutta asianmukaista liikuntatilaa.
Vaikka Turkuhalli tulisi uusiokäyttöön, kustannuksia riittäisi kaupungille jatkossakin.
– Ongelmana ei ole ainoastaan muuntokustannukset, vaan myös hallin käyttökustannukset. Halliin jäisi paljon hyödytöntä hukkatilaa, joiden esimerkiksi lämmittäminen tai jäähdyttäminen maksaisi niin paljon, että kaupungin rahaa palaisi jatkuvasti joka vuosi ihan turhaan. Purkamalla halli käyttökustannukset jäisivät pois, jolloin rahaa vapautuisi muuhun liikuntapaikkarakentamiseen. Turkuhalli on jo nyt yksittäisenä liikuntapaikkana kaupungille tosikallis menokohde.
Lopullisia päätöksiä liikuntapaikkojen keskittämisestä Artukaisten ja Kupittaan välillä ei ole vielä tehty.
– Useimmat turkulaiset haluaisivat Kupittaalle ja Itäharjulle. Ne nähdään kehittyvinä kohteina. Neliöhinnat ovat kuitenkin näillä alueilla niin korkeita, että yhdenkään liikuntapaikan ylläpitäminen Turun kaupungille, eikä kenellekään muullekaan, ole kannattavaa toimintaa. Maanhinnan takia en näe kyseistä aluetta realistisena vaihtoehtona.
– Vaikka Artukainen ei ole liikenteellisesti yhtä keskeinen kuin Kupittaa, alueella on monia puoltavia seikkoja. Pitää muistaa, kun puhutaan Artukaisista, puhutaan Messukeskuksesta. Siellä seinät ovat jo pystyssä ja tilat muutettavissa liikunta käyttöön. Ympärillä on myös paljon tyhjää helposti kaavoitettavaa tilaa.
Jos liikuntapaikkojen rakentamisessa joudutaan priorisoimaan, mitkä kohteet tulevat ensimmäisinä toteutettaviksi?
– Impivaaran jäähalli ja jalkapallohalli sekä Kupittaan urheiluhalli että Alfan liikuntakeskus ovat keskeisimmät. Yksi isommista kohteista pitää tehdä ensin, jotta saadaan palapelin palaset nytkähtämään eteenpäin. Esimerkiksi, jos ensin rakennetaan Kupittaalle uusi jalkapallohalli, voidaan puretun Impivaaran futishallin paikalle rakentaa uusi jäähalli. Sen jälkeen Impivaaran vanhasta jäähallista siirryttäisiin uuteen vieressä olevaan halliin. Sen jälkeen voidaan purkaa vanha halli jne. Toteutus on ikään kuin ketju.
Koulujen yhteydessä olevilla liikuntatiloilla on tärkeä merkitys kaupunkilaisten liikuntaharrastuksissa. Kouluverkkouudistukset vaikuttavat myös muidenkin kuin koululaisten liikuntamahdollisuuksiin.
– Usein jää huomioimatta, että kun kouluja lakkautetaan, niin samalla katoaa liikuntatiloja iltakäyttäjiltä. Viimeisten vuosien aikana on Turussa poistunut useampi liikuntasali. Tai kun kaksi koulua yhdistetään, ei kuitenkaan rakenneta kahta liikuntasalia. Tehokkuusajattelu, joka liitetään koulumaailmaan, ei toimi liikuntatilojen kanssa. Se pikemmin heikentää liikuntamahdollisuuksia.
