VARSINAIS-SUOMI / RUSKO – Jo sijainti korkean mäen päällä, Ruskojoen kupeessa, on komea. Ruskon keskiaikainen harmaakivikirkko hautausmaineen on eräs Varsinais-Suomen idyllisimpiä. Herkkää tuonelan tunnelmaa täydentävät kellotapuli ja museona toimiva entinen lainamakasiini.
Jos Nousiaisissa piispa Henrinkin nimi toistuu muuallakin kuin paikallisen kirkon nimessä, sitä samaa voidaan sanoa Ruskolla. Piispan nimi vain vaihtuu Maunuksi. Hän oli syntyperältään ensimmäinen suomalainen piispa ja vieläpä Ruskolla syntynyt. Tärkeimmälle ruskolaiselle on pystytetty muistomerkki kirkkomaalle. Sen lahjoitti Amos Andersson ja sen teki taiteilija Armas Lindgren.
Maunu I on haudattu Turun Tuomiokirkkoon. Ruskon kirkonmäellä on hänen muistomerkkinsä. Maununkoti, Maununtupa, Maunun Partio, Maunun koulu jne. muistuttavat tänä päivänä oman kylän suuresta miehestä.
Ruskon vanhassa vaakunassa, ennen liitosta Vahdon kanssa, on kultaisen auringon koristama piispansauva. Aurinko viittaa Ruskon nimeen ja sauva Ruskolla syntyneeseen piispaan. Kuntaliitoksen myötä vaakuna vaihtui Vahdon vaakunaan, mutta vanha vaakuna on yhä Ruskon seurakunnan käytössä.
Ruskon kirkko on omistettu Maria Magdalenalle. Jeesuksen äidin, Neitsyt Marian, ohella Maria Magdalena on katolisen kirkon tärkein naispuolinen pyhimys. Maria oli Jeesuksen ystävä ja opetuslapsi. Pyhä Magdalena on katolisessa maailmassa hyvin suosittu, mutta Suomessa hänelle pyhitetty kirkko on harvinaisuus. Toinen pyhimys, joka liitetään myös Ruskon kirkkoon, on Pyhä Mikael.
Suomalaiset keskiajan harmaakivikirkot muistuttavat ulkonäöltään toinen toisiaan. Tarkemmin katsottuna niissä jokaisessa on kuitenkin omat erityispiirteensä.
Ruskon kirkon sanotaan muistuttavan Lemun kivikirkkoa. Molemmissa onkin samanlaisia yksityiskohtia. Kirkoilla on sen verran ikäeroa, että rakennusmestari lienee kuitenkin ollut eri. Tosin Ruskon kirkon iän on arvioitu olevan nykytiedon mukaan vanhempi kuin aikaisemmin on oletettu.
Kivikirkon rakentaminen on paljon haasteellisempaa kuin puukirkon. Jälkimmäiseen tarvittavaa ammattitaitoa löytyi jokaisesta kylän torpasta. Kivikirkon rakentamiseen tarvittiin ammattimiehiä, joita ei edes välttämättä ollut omalla paikkakunnalla.
Rakennusmestarin vastuu oli suuri. Hän suunnitteli ja vastasi toteutuksesta. Rakentamisen eri vaiheessa tarvittiin puuseppiä, tiilentekijöitä, kivenhakkaajia, kalkinsekoittajia, seppiä, lasimestareita ja muurareita, joista holvimuurarit olivat oma erikoistaitajansa.
Kivikirkon rakentaminen oli kylän asukkaille taloudellisesti iso rasite. Talonpojilla oli velvoite toimittaa paikalle rakennusmateriaalia. Puutavaraa voitiin tuoda Ruskolla jokea pitkin uittamalla. Talvella kiviä kuljetettiin reen avulla.
Vaikka Ruskon kirkko on pieni, maksoi se kuitenkin moninkertaisesti enemmän kuin puukirkko. Seurakuntalaisten maksamat kymmenykset kartuttivat kirkon kassaa. Ruskolaiset saivat myös paavilta luvan myydä aneita. Kauppa kävi, sillä maksamalla aneita saattoi lyhentää omaa aikaansa kiirastulessa.
Kivikirkko rakennettiin vuosina 1510-1530. Tai näin ainakin ennen uskottiin. Monen keskiaikaisen kivikirkon kohdalla on todettu niiden olevan nuorempia kuin aikaisemmin otaksuttiin. Ruskon kirkon iänmäärityksessä on yllättäen todettu juuri päinvastoin. Kirkon vanhimmat osat ovat noin 100 vuotta luultua vanhempia.
Puinen kellotapuli on vuodelta 1744 ja sitä on käytetty myös ruumishuoneena. Kirkkomaata kiertää vanha kiviaita. Hautausmaan puolelle tullaan komean kaariportin kautta. Maunu I:n muistomerkin lisäksi hautausmaalla on Ilmari Wirkkalan (1890-1973) suunnittelemat Sankaripatsas ja Karjalaan jääneiden muistomerkki. Wirkkalan poikia olivat lasitaiteilija Tauno Wirkkala ja muotoilija Tapio Wirkkala.
Satoja vuosia vanhaa Ruskon kirkkoa on kunnostettu useaan kertaan, mutta se on säilyttänyt hyvin keskiaikaisen ilmeensä myös sisätiloissa.
Kirkon muoto on perinteisen yksinkertainen. Runkohuone (22 x 12 metriä) ei ole suuren suuri, ja siksi sen pienuus korostaa tiivistä tunnelmaa. Kirkkosali on yksilaivainen tähtiholvien koristama pitkäkirkko. Kaikkea ei saatu valmiiksi yhtä aikaa. Esimerkiksi tynnyriholvattu sakasti on vanhempi kuin eteläpuolen sisäänkäynti, asehuone.
Nykyisen kivikirkon paikalla, kuten muuallakin Suomessa, oli puinen kirkkorakennus. Osa sen aikaisista esineistä on yhä esillä uudemmassa kivikirkossa. Vanhoja puuveistoksia oli alun perin useita, mutta niistä suurin osa on viety muualle turvaan. Esillä on nyt seinällä kaksi krusifiksia, joista toinen on 1300-luvulta ja toinen on hieman nuorempi.
Saarnastuoli on 1600-luvulta, mutta sen jalustana oleva tiilestä muurattu niin sanottu sivualttari on Suomen kivikirkoissa harvinaisuus. Seinämaalauksia on niukalti, löytyy kuitenkin kuusi vihkiristiä. Seinältä löytyy myös vanha alttaritaulu, Pyhä Ehtoollinen. Värikäs maalaus on 1600-luvulta.
1700-luvun kaappikello, kristallikruunut, kynttilänjalat, vihkiryijy, alttarivaate, kirkkolaiva ja saarnastuolin tiimalasi ovat lahjoituksia. Entisajoista muistuttaa seinän viereen jäänyt kamina.
Urkuparvi rakennettiin vasta 1900-luvun alussa. Urut valmisti naantalilainen Wickströmin urkutehdas. Karl Gustav Wikströmin tekemiä urkuja on myös Naantalin ja Mynämäen Karjalan kirkossa.
Ruskon kirkossa, kuten muuallakin, oli tarkka istumajärjestys. Naiset vasemmalla ja miehet oikealla, varakkaimmat ja yhteiskunnallisesti tärkeimmät henkilöt kirkon etuosaan ja mäkitupalaiset takaosaan.
Rusko on noin 6 000 asukkaan kunta, joka on itse välttynyt kuntaliitoksilta. Yläne liitettiin Ruskoon vuonna 2009. Vahdon seurakunnasta tuli Ruskon seurakunnan alainen kappeliseurakunta. Yhdistymisasiassa päästiin sopuun tiukan vääntämisen jälkeen.
Varttuneempi nykyväki muistaa, miten Turun lentokentän valmistuessa 1950-luvulla, se sijaitsi Ruskon puolella. Lentoaseman alueet liitettiin Turkuun vuonna 1957.
RUSKON KIRKKO
Osoite: Ruskon Kirkkotie 17, Rusko.
KARTTA
Lue lisää
LUE MYÖS: Ruskon Esinemuseo sijaitsee kirkon tavoin upealla paikalla
LUE MYÖS: Ketosen torppa on Rusko seuran tärkeä kokoontumispaikka
LUE MYÖS: Rindellin mäkitupalaismuseon sijainti ympäröivine maisemineen on täydellinen
LUE MYÖS: Sepän pajan tunnelma hämyisine valaistuksineen on aito
