VARSINAIS-SUOMI / PERTTELI – Perttelin vanha käytöstä poistunut kuntavaakuna kertoo jo paljon. Raamatulliseen vaakunaan on ikuistettu Pyhä Bartoleumus eli Pyhä Pärttyli, yksi Jeesuksen opetuslapsista. Hän on antanut nimensä Perttelin kunnalle.
Perimätiedon mukaan Bartolomeus kärsi marttyyrikuoleman, sillä hänet nyljettiin elävältä ennen ristiinnaulitsemistaan. Usein hänet onkin kuvattu oma verinen nahka kädessään. Vaakunassa marttyyrillä on oikeassa kädessään punavartinen kultaveitsi ja vasemmassa kädessään kultainen Raamattu, jonka kannessa on punainen risti.
Perttelin keskiaikaisen harmaakivikirkon suojeluspyhimys on Pyhä Bartolomeus.
Nykyisin Salon kaupunkiin kuntaliitoksen myötä kuuluvaan Pertteliin kannattaa saapua vanhaa historiallista Hiidentietä pitkin. Keskiajalta peräisin oleva hiekkatie johtaa Salosta Uskelan ja Perttelin kautta Somerolle. Vanha tienlinjaus kulkee Uskelanjoen länsirantaa kohti Pertteliä. Tie on paikoitellen niin kapea, että välillä tulee mahdollisesti mieli kääntyä takaisin.
Kansantarinan mukaan Halikon kirkon rakentamisen taustalla on traaginen tapahtuma. Sen mukaan oman aikakauden mahtimies Klaus Lydekenpoika Djäkn poltti vaimonsa ja lapsensa Laukon kartanossa. Hänen tyttärensä Cecilia oli aviossa Henrik Olavinpoika Hornin kanssa. Isänsä syntien sovitukseksi Cecilia sai Henrikin rakentamaan Perttelin kirkon.
Perttelin kivikirkko on rakennettu 1400-luvulla. Paikalla on ollut ensin pieni puukirkko, ehkä kaksikin. Ulkonäöltään nykyinen kirkko ei suuremmin erotu muista vastaavista keskiajan kivikirkoista. Perttelin kirkon tunnistaa valokuvista parhaiten komeasta uusgoottilaisesta kellotornistaan.
Keltaiseksi maalattu torni rakennettiin 1700-luvun alkuvuosikymmeninä, mutta sen kivestä tehtyä neliönmallista alaosaa ja puista yläosaa korotettiin myöhemmin, 1840-luvulla. Torni on myös kärsinyt tulipalosta, mutta se korjattiin nopeasti nykyisen näköiseksi vuonna 1880.
Muutostöistä vastasi arkkitehti Helge Rancken. Hän on suunnittelut muutamia kirkkojakin, kuten Paattisten ja Västanfjärdin uuden kirkon sekä vastasi Kuusiston kirkon sisätilojen muutostöistä.
Perttelin kirkon erikoisuus on pohjakaavan epäsäännöllisyys. Sen länsipää on kapeampi kuin itäpääty. Toisin sanoen sisätilat laajenevat kohti alttaria. Epäsymmetriaa ei huomaa kirkon ulkopuolelta, eikä juuri sisältäkään.
Kirkko on säilyttänyt hyvin keskiaikaisen tunnelmansa, niin sisältä kuin ulkoakin. Toki ajan myötä on tehty tiettyjä muutoksia alkuperäiseen rakennukseen.
Esimerkiksi aluksi oli vain puinen asehuone. Nykyinen on kivinen 1700-luvulta. Alkuperäinen sakastikin sai lähteä. Tilalle tuli huomattavasti tilavampi. Ikkunoita on suurennettu ja lisätty sekä maalattia on vaihdettu lautalattiaksi. Kirkonpenkkejäkään ei aluksi ollut. Ensimmäiset tulivat vasta 1600-luvulla.
Katolisen ajan kirkossa ei ollut saarnastuolia. Kirkon nykyinen saarnastuoli on 1800-luvun lopulta. Alkuperäinen ei ole säilynyt.
Muiden kirkkojen tavoin Perttelin kirkko toimi myös hautapaikkana, kunnes sisälle hautaaminen 1800-luvun lopulla kiellettiin kaikissa maamme kirkoissa. Perttelin kirkossa tiedetään haudatun yli 1000 vainajaa. Lattian alle haudatut siirrettiin myöhemmin hautausmaan puolelle.
Eräs isompi muutos on ollut lehterien rakentaminen, erikseen miehille ja naisille. Tarvittiin lisää tilaa seurakunnalle ja samalla saatiin paikka uruille.
Alttaritaulun Kristus Getsemanessa on maalannut Robert Wilhelm Ekman (1808-1873). Hän oli eräs 
maammetunnetuimpia 1850-luvun kuvataiteilijoita. Ekman maalasi useita tasokkaita alttaritauluja eri maamme kirkkoihin. Hänen tunnetuin työnsä lienee Turun tuomiokirkon suuritöiset kuoriosan freskot.
Kirkon vanhempi Lauri Myran maalaama alttaritaulu Pyhä Ehtoollinen vuodelta 1696 on yhä nähtävänä kirkossa.
Kirkkoon ensikertaa astuva ihastelee sisätilojen valoisuutta. Holveja kannattelevat pilarit, seinät ja katto hohtaa valkoisuuttaan. Sisustus on varsin pelkistetty. On todennäköistä, että kirkon valmistuessakaan ei seiniä ja kattoa koristeltu maalauksilla. Kerrostumien alta on löydetty lähinnä vain nyt esillä olevat kolme vihkiristiä.
Kirkon kuorin eteläseinälle on sijoitettu suuri puinen 1500-luvun krusifiksi. Perttelin kirkko tunnettiin useista puuveistoksistaan. Uskonpuhdistuksen myötä suurin osa niistä poistettiin. Osa on nyt Kansallismuseossa, mutta useita veistoksia säilytetään kotiseutuyhdistyksen hallinnoimassa Esinemuseossa. Se sijaitsee kirkon lähellä sijaitsevassa vanhassa viljamakasiinissa.
Pertteli kuului aluksi Uskelan kirkkopitäjään kappeliseurakuntana. Itsenäinen seurakunta Perttelistä tuli vuonna 1869. Nykyään pertteliläiset kuuluvat Salon seurakuntaan.
PERTTELIN KIRKKO
Osoite: Kaivolantie 150, Salo.
LUE MYÖS: Hiidentietä pitkin on kuljettu jo keskiajalta lähtien
LUE MYÖS: Juvankosken teollisuusympäristö on muisto menneisyydestä
LUE MYÖS: Perttelin kotiseutumuseon arvokkain kokonaisuus on laaja kirkollinen esineistö
