VARSINAIS-SUOMI / PAIMIO – Paimiolaissyntyinen kirkkoherra Henrik Florinus (1633-1705) ei suuremmin kerro mitään tämän päivän paimiolaisille. Energistä paikallista herraa on kuitenkin kiittäminen siitä, että Paimio sai uuden kirkon, nykyisen Pyhä Mikaelille pyhitetyn kirkon.
Ruotsin vallan aikana Suomen alueelle rakennettiin useita keskiaikaisia harmaakivikirkkoja. Niiden iän määritteleminen tarkkaan on haastavaa. Nykytutkimuksen mukaan kivikirkot ovat nuorempia kuin aikaisemmin otaksuttiin. Useimmat niistä rakennettiin 1400-luvulla.
Paimion kirkko on niitä harvoja maassamme uskonpuhdistuksen jälkeen rakennettuja kivikirkkoja. Paimion Pyhän Mikaelin kirkon ikä tiedetään tarkalleen. Turun piispa Juhana Gezelius nuorempi vihki kirkon käyttöön jouluaattona vuonna 1689. Kirkkoherra Florinuksen unelma kävi toteen.
Florinus ei ollut pelkästään paimiolainen pappi, vaan myös valtiopäivämies, kirjailija ja kääntäjä. Hän kirjoitti ensimmäisen suomalaisen sananlaskukokoelman nimellä Wanhain suomalaisten tawaliset ja suloiset sananlascut, jossa on useita nykyään tunnettuja suomalaisia sananlaskuja. Lisäksi Florinus sai tehtäväkseen Raamatun kieliasun tarkastamisen. Hän kirjoitti myös latinalais-ruotsalais-suomalaisen sanakirjan.
Paimion uuden kirkon rakentaminen oli hänelle suuri intohimo, jopa pakkomielle. Juuri hän teki aloitteen kirkon rakentamisesta Tukholman säätypäivillä. Lupa lopulta heltisi, mutta rakentamisen rahoitus tuotti ongelmia. Kun työt edistyivät hitaasti, Florinus käytti jopa omia rahojaan. Tuloksena oli puolivalmis kirkko ja lähes henkilökohtainen konkurssi. Henrik Florinus haudattiin Paimion kirkon kuorin alle vuonna 1705.
Kun Paimion kirkko otettiin käyttöön, se oli vielä pahasti keskeneräinen. Kesti useampi vuosikymmen ennen kuin seurakuntalaiset saattoivat sanoa kirkkonsa olevan valmis.
Kellotapuli rakennettiin kirkon jatkoksi länsipäähän. Sitäkin on historiansa aikana useasti muutettu.
Uudelle noin 600 henkilön kirkolle tuli aikoinaan tarve, kun Paimion seurakunnan edellinen kirkonpaikka Räpälän kylässä oli jo liian huonokuntoinen. Muun muassa saarnastuoli, kalkkikivinen kasteallas ja alttarikaappi siirrettiin uuteen kirkkoon Räpälästä.
Jos oli paimiolaisilla kirkon rakentamisessa rahahuolia, aiheutti kiista uuden kirkon sijaintipaikastakin viivästyksiä. Lopulta päädyttiin Vistan kylään, Pietilän tilan omistaman Tillin talon pellolle. Sieltä avautui, toisin kuin nyt, esteetön näköala kauas Paimionlahdelle. Tärkeä valtakunnan pääväylä, Suuri Rantatie, kulki läheltä Turusta Viipuriin.
Paimion hautausmaata on laajennettu myöhemmin useampaan kertaan. Aluksi pärjättiin pienellä, kun hautaaminen tapahtui 1600-luvulla ja vielä 1700-luvullakin suurelta osin kirkon lattian alle. Seurakuntalaiset istuivat kirkkosalissa laudasta tehdyillä irtopenkeillä. Penkkejä siirrettiin aina, kun vainaja haudattiin kirkon lattian alle.
Kirkosta tuli pohjakaavaltaan samanlainen suorakaiteen muotoinen pitkäkirkko kuin mitä olivat keskiajalla rakennetut kivikirkot. Ulkonäössä oli kuitenkin eräs huomattava poikkeus. Paimion kirkkoon ei tullut korkeita päätykolmioita, vaan aumakatto. Sama kattomuoto toistuu myös asehuoneessa ja sakastissa. Tehty ratkaisu on Suomen kirkoissa poikkeuksellinen. Huono rahatilanne ratkaisi katon muodon. Jälkeenpäin vaadittiin useasti päätykolmioiden rakentamista, mutta tätä toivetta ei ole toteutettu.
Myös sisätiloissa piti säästää. Ajatuksena oli rakentaa tiilistä holvattu, kolmilaivainen sisäkatto. Ei tullut. Rakennettiin halvempi laudasta tehty tynnyriholvi. Se oli tarkoitus korvata joskus myöhemmin tiiliholveilla. Tämäkään ei toteutunut. Tilalle tuli goottilaistyylinen taitekatto. Myös lehterin, kuoriaidan ja alttarikehyksen rakentamista siirrettiin vuosikymmenillä eteenpäin.
Paimion kirkkoa on muiden kirkkojen tavoin kunnostettu useita kertoja ja kirkkosalia on sisustettu ajan muodin mukaisesti. Maalauksista suurin osa on 1750-luvulta. Niistä on pääosin vastannut tunnettu turkulainen kirkkomaalari Jonas Bergman. Esimerkiksi urkulehterin rintamukseen on maalattu opetuslapsien lisäksi muitakin Raamatun henkilöitä. Kuvan yhteydessä on kerrottu kunkin henkilön kuolintapa.
Arkkitehti Samuel Bernerin suunnittelema 1700-luvun alttarikehys pylväineen on komea. Alttaritaulu on kolmiosainen. Alimman osan, Pyhä ehtoollinen, on maalannut Jonas Bergman.
Keskellä on Robert Wilhelm Ekmanin maalaus Ylösnousemus. Ekman oli Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa koulutuksen saanut turkulainen taidemaalari, jonka yksi suurimmista töistä oli Turun tuomiokirkon koristaminen seinämaalauksilla. Eräs Ekmanin tunnetuimmista maalauksista on Porvoon valtiopäivien avajaiset, 1858.
Kuorin sivuseinälle on ripustettu alkuperäinen alttaritaulu, Johan Geitelin Ristiinnaulittu.
Alttarin vieressä on viisi metriä korkea kaappikello 1700-luvulta. Kattokruunut ovat kierrätystavaraa. Kun Turun tuomiokirkkoon hankittiin uudet, paimiolaiset kävivät ostamassa vanhat kattokruunut omaan kirkkoonsa.
Paimion seurakunta laajeni vuonna 2019, kun Sauvon seurakunta liitettiin mukaan. Samaan seurakuntaan kuuluu nyt yhteensä neljä kirkkoa: Paimion, Sauvon ja Karunan kirkot sekä Hevonpään Pyhän Jaakobin kirkko.
Paimiossa on edessä isot kunnostustyöt, sillä kirkon sisäilma- ja kosteuskartoitukset paljastivat ongelmia.
PAIMION KIRKKO
Osoite:Vistantie 20, Paimio.
KARTTA
LUE MYÖS: August Pyölniitun museo kertoo paimiolaisen originellin mielenkiintoisesta elämästä
LUE MYÖS: Käsityömuseo Miila syntyi testamentin turvin
LUE MYÖS: Paimion parantola on Alvar Aallon suunnittelemista rakennuksista eräs hienoimmista
LUE MYÖS: Sähkömuseo kertoo paimiolaisten sähköisestä menneisyydestä
