VARSINAIS-SUOMI / KOSKI TL – Ulkopaikkakuntalainen saattaa ihmetellä, miksi Koski Tl:n kirkko sijaitsee keskellä kirkonkylää, mutta kunnan ainoa hautausmaa sijaitsee hieman syrjässä, eli muualla kuin nykyisen kirkon vieressä.
Tähän on olemassa yksinkertainen historiallinen selitys.
Nykyinen valkoiseksi rapattu uusklassinen kirkko valmistui vuonna 1935. Kirkko on peräti viides paikkakunnan kirkko. Edeltäjät sijaitsivat siellä, missä on yhä edelleenkin Kosken hautausmaa. Vanhoista kirkoista on jäljellä vain eräs Kosken kunnan tunnus, punainen kellotapuli.
Kosken alue oli aikoinaan osa Marttilaa, sen kappeli. Paikka tunnettiin 1600-luvulla Ylistaro-nimellä. Nimestä luovuttiin myöhemmin ja alettiin käyttämään nimeä Koski paikallisen Koskenkartanon mukaan.
Kosken virallisessa nimessä kirjainyhdistelmä Tl viittaa entiseen Turun ja Porin lääniin. Koskelaiset ovat päättäneet pitää nimensä entisellään, vaikka kirjainyhdistelmälle Tl ei ole enää todellista tarvetta.
Kosken ensimmäinen kappelikirkko rakennettiin vuonna 1647 Tuimalan kylään. Huonosti rakennettuna sen ikä jäi lyhyeksi. Ensimmäinen kirkko korvattiin uudella jo vuonna 1652. Tämäkään ei riittänyt yhä kasvavalle seurakunnalle, vaan tarvittiin jälleen uusi ja isompi Kosken kolmas kirkko.
Tämä kolmas kirkko sai myös Mikael Piimäsen rakentaman kellotornin vuonna 1777, joka on yhä olemassa. Tapuli sai jäädä, vaikka kolmas kirkko purettiin huonokuntoisena vuonna 1817.
Mutta niin vain Kosken neljäskin kirkko tuli puretuksi 1930-luvulla. Syy oli jälleen sama: huonokuntoinen ja liian pieni.
Suunnitelmat nykyisen kirkon rakentamiseksi alkoivat jo 1900-luvun alkuvuosina. Ensimmäinen maailmansota ja lamavuodet kuitenkin hidastivat toteuttamista. Odottelu teki tehtävänsä, eli kirkko päätettiin rakentaa betonista ja ulkonäöltään muodinmukaisesti. Klassismi teki tuloaan.
1900-luvun alun piirustukset hylättiin ja tilalle valittiin arkkitehti Toivo Paatelan (1906-1962) suunnittelema moderni päätytornillinen pitkäkirkko.
Vaikka Kosken kirkolla ei ole ikää samalla tavoin kuin monella muulla kirkolla, on sitäkin jo korjattu useita kertoja. Kirkonkellot on automatisoitu, siirrytty kaukolämpöön, äänentoisto uusittu, sisä- ja ulkopinnan maalattu jne. Viimeisin kunnostustyö alkoi vuoden 2025 alussa. Arvioitu rakennusaika on kymmenen kuukautta.
Hautausmaan kupeessa olevan kellotapulin suojissa on siunauskappeli ja ruumishuone. Piimäsen 1700-luvulla rakentama kellotapuli on siis yhä aktiivikäytössä. Tapulin ympärillä olevaa hautausmaata laajennettiin vuonna 1947 arkkitehti Ilmari Wirkkalan suunnitelman mukaisesti.
Mikael Piimäsen isä, Längelmäellä syntynyt Antti Piimänen (1712-1775), tuli vuonna 1727 kirvesmieheksi Turkuun. Hän kehitti oman lounaissuomalaisen kirkkotyypin, pitkäkirkon. Apunaan isä Antilla oli hänen poikansa Mikael, josta tuli myös tunnettu kirkon- ja tapulinrakentaja. Piimäsen nimi mainitaankin monen lounaissuomalaisen kirkon yhteydessä Kosken lisäksi, kuten Aurassa, Marttilassa, Yläneellä, Tarvasjoella, Pöytyällä, Paattisilla jne.
Hautausmaan kupeessa on vanha kunnan lainajyvästö. Nyt sen suojissa on kesäkahvila. Lähellä sijaitsee myös Yrjö Liipolan taidemuseo.
Vuonna 2019 Kosken Tl seurakunta ja Marttilan seurakunta yhdistyivät. Syntyi Martinkosken seurakunta. Sen elämä jäi lyhyeksi, kun sekä Koski että Marttila liittyivät Salon seurakuntaan.
KOSKEN KIRKKO
Osoite: Maijankuja 6, Koski Tl.
LUE MYÖS: Huovintie oli keskiajalla Hämeen Härkätien ohella Suomen tärkeimpiä maanteitä
LUE MYÖS: Hyhkon kotimuseon ainutlaatuisuus perustuu alkuperäisyyteen
LUE MYÖS: Ojalan kotimuseo on täynnä entisaikojen aarteita
LUE MYÖS: Kuvanveistäjä Yrjö Liipolan muisto elää vahvasti Turun läänin Koskella
