UUSIMAA / SAMMATTI – Jo pelkästään nimi Sammatti synnyttää monissa suomalaisissa vahvoja mielikuvia, vaikka ei olisi koskaan edes vieraillut paikan päällä. Liki jokainen osaa liittää pienen uusmaalaisen kylän suurmies Elias Lönnrotiin.
Sammatissa vieraillessa ei voi välttyä näkemästä tienvarsikylttiä Paikkarin torppa. Kyseessä on Lönnrotin syntymäkoti. Jo pelkästään käynti siellä riittää syyksi poiketa Sammattiin. Tänne kannattaa poiketa myös idyllisen maiseman vuoksi. Lönnrotin synnyinkoti sijaitsee kauniilla paikalla.
Vaikka Lönnrot asui suurimman osan elämästään muualla, hän vietti usein perheensä kanssa kesät Sammatissa. Paikkarin torpan ohella Sammatissa on kaksi muutakin taloa, jotka liittyvät kylän suurmiehen elämään.
Jäädessään eläkkeelle Lönnrot osti Nikun talon vuonna 1859. Siitä tulikin hänen pitkäaikaisin Sammatin kodeistaan. Hän myi Nikun Uno Cygnaeukselle vuonna 1876 ja muutti asumaan syrjässä sijaitsevaan Lammintaloon.
Lönnrot asui Lammilla kuolemaansa asti. Melko lyhyestä ajasta huolimatta hän oli vanhuudenpäivilläänkin varsin tuottelias. Lönnrot saattoi panostaa eläkevuosina vain kirjoittamiseen. Hän oli myös innokas seurakuntalainen ollen mukana aktiivisesti Sammatin kirkon toiminnassa. Lönnrot muistetaan olleen säännöllisesti saarnan lukijana.
Vähitellen Lönnrotin voivat alkoivat hiipua. Hän kuoli synnyinpaikkakunnallaan Sammatissa vuonna 1884. Lönnrot oli esittänyt toiveen vaatimattomista hautajaisistaan, mutta toive ei ihan käytännössä toteutunut. Paikalla oli sammattilaisten lisäksi runsas joukko arvovieraita.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran edustajat kantoivat arkun kirkosta haudalle. Maamme-laulu kajahti ilmoille samalla, kun haudalle laskettiin seppeleitä toinen toisensa perään.
Nykyään Lönnrotin sukuhauta on helposti löydettävissä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura pystytti suurmiehen haudalle kookkaan muistomerkin, tummasta graniitista tehdyn obeliskin. Sen on suunnitellut kuuluisa arkkitehti Gustaf Nyström.
Sammatin punamullattu puukirkko ei ole suuri, mutta se on sitäkin tunnelmallisempi. Jos on kirkon ympärillä oleva hautausmaa idyllinen, sitä on myös itse kirkko, sekä ulkoa että sisältä.
Vaaleanpunaiseksi ja valkoiseksi maalatussa kirkossa katse kiinnittyy ensimmäiseksi suomalaisen taidemaalari Adolf von Beckerin vuonna 1883 maalaamaan alttaritauluun, jossa Kristus seisoo ehtoollismalja kädessään. Teoksen lahjoitti Elias Lönnrot nuorimman tyttärensä keuhkotautiin kuolleen Teklan muistoksi. Lönnrot ja puolisonsa Maria Piponius saivat yhteensä viisi lasta, joista vain yksi saavutti aikuisiän.
Sammatin rakennusmestari Mickel Göranssonin johdolla rakennettu vaatimaton kirkko valmistui vuonna 1755. Viereinen erillinen kellotapuli rakennettiin vuonna 1763.
Puinen suorakaiteen mallinen pitkäkirkko on säilynyt melko hyvin alkuperäisen näköisenä, vaikka sitä on tietysti vuosisatojen aikana kunnostettu useampaan kertaan. Paanukattoinen kirkko on jo kolmas Sammatin kirkoista. Edellinen puretuksi tullut puukirkko sijaitsi lähes samalla paikalla kuin nykyinen kirkko.
Kun muualla Uudellamaalla rakennettiin kivikirkkoja, Sammatissa päädyttiin puukirkkoon varmasti taloudellisista syistä. Puukirkon rakentamiseen tarvittava materiaali ja ammattitaito saatiin omasta kylästä. Suorakaiteenmallinen kirkko tuli myös halvemmaksi kuin ristikirkon rakentaminen. Tosin nykyään Sammatin kirkko vaikuttaa ainakin osin ristikirkolta, sillä asehuoneen ja kirkkosalin seinä purettiin myöhemmin. Tilalle tulivat pylväät. Samalla saatiin lisätilaa penkeille.
Kirkkosalin pohjoispuolella on kotimaisten kirkkojen tavoin sakasti. Sen kautta on pääsy saarnastuoliin. Jälkimmäinen barokkityylinen saarnastuoli oli jo edellisessä kirkossa. Se oletetaan tuodun maahamme sotasaaliina Saksasta 30-vuotisen sodan aikana.
Hautausmaan puolella on kuvanveistäjä Lauri Leppäsen (1895-1977) tekemä sankarivainajien muistomerkki Kaatuvan sotilaan viimeinen rukous, ja sen vieressä on Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki.
Leppänen oli itse jääkärikapteeni, jonka taide on pääasiassa Suomen sotahistoriaan liittyvää ja sankarivainajien muistomerkkejä. Eino Leinon henkilökohtaisena ystävänä hän on myös tehnyt runoilijaa esittävän patsaan Helsingin Esplanadille. Leppänen on veistänyt myös Seinäjoen marsalkka Mannerheimin patsaan.
Sammatin seurakunta oli aluksi Karjalohjan seurakunnan kappeli. Itsenäiseksi seurakunnaksi Sammatista tuli vuonna 1951. Nykyään Sammatin seurakunta on Lohjan seurakuntaan kuuluva alueseurakunta. Sammatin kunta yhdistyi vuonna 2009 Lohjan kaupunkiin.
SAMMATIN KIRKKO
Osoite: Lönnrotintie 19, Sammatti (Lohja).
LUE MYÖS: Johannes Lohilammen museossa on laaja kokoelma talonpoikaisesineistöä
LUE MYÖS: Lammintalosta tuli Elias Lönnrotin kuolinpaikka
LUE MYÖS: Elias Lönnrotin syntymäkoti Paikkarin torppa on eräs Suomen merkittävimmistä nähtävyyksistä
