RENKO / KANTA-HÄME – Kymppitietä ajettaessa kannattaa Rengon kohdalla jarruttaa ja poiketa päätieltä. Rengon kyläraitti harmaakivisen Pyhän Jaakon kirkon kohdalla on eräs Kanta-Hämeen kauneimmista. Rengon idyllissä maisemissa kulkee historiallinen Hämeen Härkätie. 170 kilometriä pitkä reitti alkaa Turusta ja päättyy Hämeenlinnaan.
Härkätie oli vuosisatojen ajan tärkeä hallinnollinen reitti, joka yhdisti Turun ja Hämeen linnat. Valtion virkamiesten ja kauppiaiden ohella tiellä kulki pyhiinvaeltajia, sillä Härkätie yhdisti myös Turun tuomiokirkon, Rengon Pyhän Jaakon ja Hattulan Pyhän Ristin kirkot.
Rengon kirkko sijaitsee kauniilla paikalla, Kirkkojärven ja Renkajoen väliin jäävällä kannaksella. Maisemat koskineen tekevät vierailijaan kauneudellaan vaikutuksen.
Suomessa on kymmeniä keskiaikaisia harmaakivikirkkoja. Rengon kirkon tarina poikkeaa muista. Ensinnäkin se on muodoltaan erikoinen, kahdeksankulmainen. Lisäksi se on kertaalleen purettu niin, että vain perustukset jäivät jäljelle, ja sen jälkeen kivikirkko rakennettiin uudestaan 1700-luvun lopulla. Toisin sanoen Rengon kirkon ulkonäkö hieman hämää, sillä se nykymuodossaan vain näyttää keskiaikaiselta.
Rengon kivikirkon alkuperäisestä rakentamisen ajankohdasta ei ole varmuutta, mutta oletettavasti kirkko on rakennettu 1500-luvun alkupuoliskolla, ehkä jopa aikaisemmin. Kivikirkon rakentaminen on aina ollut iso haaste, etenkin Rengon tapaiselle pienelle seurakunnalle. Kirkko saatiin valmiiksi, mutta ajan myötä sen ylläpito koitui liian haastavaksi. Rengon kirkko rappeutui ja se hylättiin 1600-luvulla. Tilalle rakennettiin edullisempi puukirkko.
1780-luvulla olot paranivat ja rauniokirkko haluttiin rakentaa uudestaan. Kivikasat raivattiin ja muurarimestari Erkki Silanderin sekä rakennusmestari Martti Tolpon (1749-1806) johdolla käynnistyi uuden kirkon rakentaminen. Renkolaiset toimittivat rakennustarpeita ja tekivät lain määräämiä päivätöitä.
Kesällä 1783 urakka oli kiivaimmillaan. Keväällä aloitettiin heti lumien sulaessa ja jatkettiin pitkälle syksyyn. Marraskuussa tiedetään pidetyn ensimmäinen saarna, vaikka kirkko oli yhä pahasti keskeneräinen. Seuraavana kesänä tehtiin vielä viimeistelytöitä, kuten seinien rappausta ja maalaamista. Mestari Tolpo rakensi saarnastuolin, jonka jokainen sivu oli varustettu maalatulla kuvalla. Kuvat jäivät myöhemmin uusien maalikerrosten alle.
Sakaristosta tuli aumakattoinen ja asehuoneesta satulakattoinen. Rakennuksen kattoa koristaa kahdeksankulmainen torni. Kirkon ympärillä olevasta kirkkotarhastakin tuli kahdeksankulmainen.
Töitä riitti jatkossakin, sillä vuonna 1895 ikkunoita suurennettiin, kuori-ikkuna muurattiin umpeen, jotta siihen voitiin rakentaa alttarilaite, kirkko sai kamiinalämmityksen, saarnastuoli siirrettiin nykyiselle paikalleen ja sisäänkäynteihin tuli ajan muodinmukaisesti uusgoottilaisia piirteitä. Muutostöitä ja nykyaikaistamista on jatkettu tähän päivään asti.
Kirkossa on noin 300 istumapaikkaa.
Valoisan kirkon sisätilojen katseenvangitsija on arkkitehti Ilmari Launiksen (1881-1955) maalaama alttaritaulu Kristuksen kirkastuminen vuodelta 1915. Launis oli monitaituri, sillä kirkkojen suunnittelun lisäksi hän osasi myös sisustaa kirkkoja taitavasti. Launis suunnitteli muun muassa hienoja lasimaalauksia ja alttaritauluja.
Rengon kirkon suojeluspyhimys Pyhä Jaakko (Jaakob) oli yksi Jeesuksen opetuslapsista. Hän oli myös opetuslapsista ensimmäinen, joka koki marttyyrikuoleman. Oletetaan, että Espanjan Santiago de Compostelan katedraalissa olisi Pyhä Jaakobin maaliset jäännökset
Kirkkomaan sankarihautausmaan ja sen Vehmaan punaisesta graniitista valmistetun muistomerkin on suunnitellut kuvanveistäjä Urho Heinänen (1895-1977).
Rengon seurakunta liittyi Hämeenlinna-Vanajan seurakuntaan vuonna 2011. Rengon kunnasta tuli osa Hämeenlinnan kaupunkia jo vuonna 2009.
Rengon kirkon vieressä sijaitseva Härkätien museo, entinen lainajyvästö, kertoo lisää kirkon historiasta.
RENGON KIRKKO
Osoite: Rengonraitti 15, Renko (Hämeenlinna).
