KANTA-HÄME / TAMMELA – Tammelassa Portaan kylän maisemissa historiallinen Hämeen Härkätie on aidoimmillaan. Vanha alkuperäinen tienlinjaus on säilynyt hämmästyttävän hyvin. Onpa Tiehallinto säilyttänyt jopa muutaman kilometrin päällystämättömänä. Portaan kyläkin on aikoinaan syntynyt keskiajalla Härkätien varrelle.
Vaikka osa Hämeen Härkätiestä on jo kadonnut Kymppitien alle, voi noin 170 kilometrin reitin yhä ajaa kauniissa maalaismaisemissa. Seuraamalla ruskeavalkoisin häränkuvilla merkittyä tietä pääsee Turusta Hämeenlinnaan. Hämeen Härkätie kulkee Varsinais-Suomen ja Hämeen vanhimpien asutusalueiden ja kylien halki. Nimestään huolimatta ei Härkätiellä kuljettu pitkiä matkoja härillä, vaan jalan tai hevosilla.
Tie kulkee Turusta Liedon, Tarvasjoen, Marttilan, Kosken, Someron, Tammelan, Portaan ja Rengon kautta kohti Hämeenlinnaa. Vaikka Härkätien tielinjausta on vuosisatojen aikana hieman muutettu, on alkuperäinen reitti vielä hyvin löydettävissä. Tosin pahimpia mutkia on suoristettu ja jyrkimpiä mäkiä on madallettu.
Härkätie oli vuosisatojen ajan tärkeä hallinnollinen reitti, joka yhdisti Turun ja Hämeen linnat. Valtion virkamiesten, sotilaiden ja kauppiaiden ohella tiellä kulki pyhiinvaeltajia, sillä Härkätie yhdisti myös Turun Tuomiokirkon, Rengon Pyhän Jaakon ja Hattulan Pyhän Ristin kirkot. Saattoipa kuningas itsekin joskus vaeltaa tärkeällä keskiajan kulkuväylällä.
Kulkijoiden lisääntyessä teiden varsille perustettiin kievareita esimerkiksi kruunun tehtävissä liikkuvia varten. Jo keskiajalla perustettiin myös yksityisiä krouveja, joissa sai sahtia ja olutta.
Tultaessa 1960-luvulle auto- ja rautatieliikenne vähensi Härkätien merkitystä. Kun valtatie 10 valmistui, alkuperäinen tielinjaus jäi syrjäiseksi paikallistieksi.
HÄMEEN HÄRKÄTIE
